Lehtilaikkutaudit leviävät viljassa

Tähkä- ja vehnäsääskien tarkkailu on ajankohtaista syysvehnällä kukintavaiheeseen saakka ja kevätvehnällä heti tähkän tulessa esiin. Havainnointi ja mahdollinen torjunta on parasta tehdä illalla tuulen tyynnyttyä.

Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on 1 sääski/6–7 tähkää ja sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski/1–3 tähkää.

Kevätkylvöjä tehtiin pitkään ja viljakasvustot kehittyvät eri tahdissa. Viljoilla rikkakasvien torjunta tehdään viljan pensomisvaiheessa.

Toukokuun alkupuolella kylvetyt viljat ovat jo korrenkasvuvaihessa. Sateiden siirtämää rikkakasvintorjuntaa voi tehdä vielä gramma-aineilla. Fenoksivalmisteita, esimerkiksi Triot, ei ole vioitusvaaran johdosta järkevää käyttää.

Jos hukkakaurasaastunta ylittää käsinkitkennän toteutusmahdollisuudet, on kemiallisen torjunnan aika ohrasta ja vehnästä viljan pensomisen lopusta korrenkasvun alkuun.

Graspin ja Puman käyttöaika on hukkakauran yksisolmuasteelle. Axialin käyttöaikaa riittää hukkakauran lippulehtiasteelle.

Hukkakaura-aineiden seokset muiden valmisteiden kanssa on tarkistettava luetteloista.

Hukkakaurantorjuntavalmisteet eivät sovi heinän suojaviljoille. Usein myös vaaditaan 7–10 vuorokauden väli fenoksihapoilla tehtyihin rikkakasvikäsittelyihin.

Syysvehnän kasvitautitorjunta on tehtävä viimeistään tähkälletulovaiheessa. Torjunta on tarpeellista, jos oireita esiintyy ja kasvustosta on odotettavissa vähintään keskimääräinen sato.

Oireet esiintyvät monin paikoin vielä alalehdillä. Lehtilaikkutaudeista syysvehnässä esiintyy harmaa- ja ruskolaikkua. Lisäksi syysvehnässä on havaittu härmää sekä ensimmäiset ruskearuostepesäkkeet.

Resistenssin kehityksen ehkäisemiseksi tulee syysvehnän torjunnassa strobiluriineja käyttää vain seoksina toisentyyppisen fungisidin (esimerkiksi triatsoli) kanssa.

Säiden viileneminen ja kosteuden lisääntyminen ovat nopeuttaneet lehtilaikkutautien etenemistä kevätviljakasvustossa. Vielä hyvin erottuva siemenlevintäinen ohran verkkolaikku on levinnyt ensimmäisestä kasvulehdestä ylempiin lehtiin. Siemenlevintäisiä lehtilaikkutauteja on havaittu myös peitatulla siemenellä kylvetyissä kevätviljakasvustoissa.

Ohranrengaslaikun harmaanvihertävät laikut erottuvat alimmilla kasvulehdillä. Ohran kasvitautien torjunta on ajankohtaista viimeistään lippulehtivaiheessa.

Pistelaikkua (DTR-laikkua) on runsaasti erityisesti vehnän monokulttuurilohkoilla, mutta alkavia oireita on myös monipuolisen viljelykierron lohkoilla.

Kevätvehnässä esiintyy myös ruskolaikkua. Lisäksi kevätvehnissä on tavattu härmää.

Poutaisilla säillä härmä etenee ripeästi ja sen havainnoinnissa oireiden ollessa vielä yksittäisiä on syytä olla valppaana.

Paikoin tyvitaudit (aiheuttajana Fusarium-sienet) esiintyvät runsaina erityisesti kauralla. Kasviyksilöt voivat nääntyä ja muuntua punertaviksi.

Kasvitautien lisäksi kevätviljapelloissa esiintyy eri ympäristötekijöistä johtuvia värimuutoksia. Ohralohkot ovat paikoin kellastuneet runsaiden sateiden myötä.

Rapsikuoriaisen tarkkailu kevätöljykasveilla on ajankohtaista. Torjuntakynnys vaihtelee kasvuasteen mukaan. Varhaisessa nuppuvaiheessa rapsikuoriaisen torjuntakynnys on keskimäärin 0,5–1 kuoriainen/kasvi. Myöhäisessä nuppuvaiheessa ja lähellä kukintaa torjuntakynnys on suurempi eli 2–3 kuoriaista/kasvi.

Paras torjuntateho saadaan aikaisessa nuppuvaiheessa, jolloin voidaan vähentää pääversoon kohdistuvaa vioitusta. Vaikutustavaltaan erityyppisten torjunta-aineiden vaihtelu on suositeltavaa torjunta-aineresistenssin kehittymisen välttämiseksi.

Kaalikoin toukkia kannattaa myös edelleen tarkkailla. Torjuntakynnys on muutama toukka kasvia kohti ja torjunta on mahdollista pyretroidi- ja pyretriinivalmisteilla ennen tai jälkeen kukinnan.

Valikoiva juolavehnän torjunta tehdään rypsin ruusukeasteella ennen kesäkuun loppua. Juolavehnä- ja hukkakauraruiskutuksissa on ilman suhteellisen kosteuden oltava enemmän kuin 70 prosenttia. Hukkakauran torjunnassa käyttömäärä on juolavehnän torjuntaa pienempi.

Hernekääriäisen lento Etelä-Suomessa on alkanut. Feromonipyydystarkkailun aloittaminen on nyt ajankohtaista. Hernelohkolle kannattaa laittaa kaksi feromonipyydystä, jotka tarkastetaan 2–3 päivän välein. Torjunta kohdistetaan munista kuoriutuviin toukkiin ja ajoitus tehdään feromonipyydysten saaliin ja lämpötilan perusteella.

Hukkakauran kemiallinen torjuminen tehdään tarvittaessa herneestä, härkäpavusta ja pellavasta valikoivilla heinäntorjuntaherbisideillä hukkakauran versomisen lopulla. Samoilla valmisteilla saa torjuttua myös juolavehnän sen 4–6-lehtiasteella suurentamalla annosta.

Kuminan rengaspunkin vioitukset alkavat näkyä, kun siemenet kehittyvät ja kasvusto tuleentuu. Vioittuneet kasvit erottuvat muusta kasvustosta vaaleina tai vaaleanpunertavina laikkuina, joissa on havaittavissa kukkakaalimaisesti epämuodostuneita kukintoja. Samoissa kasveissa voi näkyä myös persiljamaisesti sykeröityneitä lehtiä.

Kuminakoin toukat ovat kehittyneet nopeasti ja alkavat jo monin paikoin koteloitua. Kuminakoin torjunta-aika on ohi erittäin myöhäisiä kasvustoja lukuun ottamatta.

Viikolla 24 vallinnut viileä sää on keskeyttänyt omenakääriäisen muninnan. Toteutuneen lennon runsauden mukaan arvioidaan tarhakohtaisesti torjuntaruiskutusten kohdentaminen.

Yölämpötilojen noustessa yli 15 asteen omenakääriäisen muninta jatkuu. Jokioisilla ensimmäisen munintajakson munien kuoriutuminen alkaa vasta juhannuksen jälkeen, jos keskilämpötila on normaali eli noin 16 astetta.

Pihlajanmarjakoin lento on alkanut Lounais-Hämeessä viikolla 24 ja munintalento vilkastuu viikolla 25. Torjuntatarve vaihtelee paikallisesti.

Torjunnan ajankohta muniin vaikuttavilla valmisteilla ajoittuu heti juhannuksen jälkeen. Kuoriutuviin toukkiin vaikuttavilla valmisteilla torjunta ajoittunee heinäkuun alkuun, jos keskilämpötila on lähellä normaalia.

Omenaruven tartuntariski on mahdollista sateen sattuessa. Itiölento karikkeista loppunee juhannuksen jälkeen, mutta jos lehtiin on kehittynyt rupilaikkuja, torjuntatarve jatkuu edelleen.

Mansikkapunkin biologinen torjunta on vielä ajankohtaista. Toinen levitys tehdään 3–4 viikon kuluttua ensimmäisestä.

Helteiden jälkeen vallinnut viileämpi sää ja sateet ovat hillinneet vihannespunkkien lisääntymistä avomaalla.

Ripsiäisten aiheuttamaa ruskettumaa mansikan raakileissa näkyy nyt siellä, missä ripsiäisiä on ollut runsaasti kukinnan aikana.

Harmaahomeen ja härmän torjunta on mahdollista kukinnan aikana. Kasvien kuntoa kannattaa seurata istutuksilla ja jos havaitaan kuihtumista, olisi syy selvitettävä.

Vattukuoriaisen tarkkailu valkoansoilla jatkuu vielä kukinnankin aikana.

Vatunäkämäpunkin ja vadelman lehtiläiskäviroosin oireet näkyvät nyt avomaalla.

Ripsiäispetopunkit saalistavat vatunäkämäpunkkeja, mutta niiden merkitys torjunnan vaihtoehtona on vielä epäselvä.

Vadelman harmaahometta voidaan torjua kukinnan aikana.

Herukkakoin muninta raakileisiin alkaa olla ohi. Toukkien vioituksia alkaa näkyä heinäkuun alkupuolella.

Herukansilmukoin lento on alkamassa, muninta keskittyy heinäkuun alkuun.

Feromonipyydyksillä voidaan selvittää, onko herukansilmukoi tarhassa merkittävä vioittaja.

Herukanrataspunkin aiheuttamia epämuodostumia lehdissä esiintyy etenkin punaherukalla.

Lämpösummiin perustuvan ennusteen mukaan porkkanakärpäsen lento on huipussaan vielä juhannuksen aikaan, mutta alkaa sitten hiipua etelästä. Viileä ja sateinen sää on hidastanut porkkanakempin lentoa, mutta lennon odotetaan vilkastuvan heti, kun sää lämpenee ja tuuli tyyntyy.

Lämpösummiin perustuvan ennusteen mukaan pikkukaalikärpäsen lento on lähes loppunut Etelä- ja Keski-Suomesta, pohjoisessa lento on vielä huipussaan. Kaalikoita pitää edelleen tarkkailla.

MTT kasvinsuojelupalvelu

www.mtt.fi/kasper

Avaa artikkelin PDF