Syysvehnät talvehtineet hyvin AJANKOHTAISTA
Torjunta-aineista fenoksihappoherbisidit tarvitsevat vähintään 12 asteen käsittelylämpötilan, eikä kasvusto saa kärsiä kuivuudesta eikä märkyydestä.
Syysviljaherbisidien metsufuroni ja florasulaami tehoavat hyvin talvehtineeseen saunakukkaan viileässäkin, mutta teho orvokkiin ei riitä.
Rukiit aloittavat korren kasvua, myöhäisellä kasvuasteella voi hyvissä oloissa karfentratsoli-etyyli valmisteella tehty käsittely voi vioittaa ruista.
Satoikäisiltä nurmilta on tärkeää torjua voikukka, hierakat, leinikit ja nokkonen.
Ruiskutus tehdään heti keväällä kasvun alettua rikkakasvien ruusukevaiheessa, ennen niiden nuppuvaihetta.
Käytettäviä valmisteita ovat Ariane S, Graitl, Primus, Harmony, Starane SL, Starane 180 ja Tomahawk 280 EC.
Herbisidien varoajat ovat pienannosvalmisteiden seitsemästä vuorokaudesta Arianen kuukauteen.
Valmisteiden tehot rikkakasveihin ovat erilaiset, ja valinta tehdään tärkeimpien rikkakasvien mukaan.
Omenakirvoja ja omenakempin toukkia esiintyy avautuneissa silmuissa. Omenanlehtikemppien muninta on alkanut. Alueilla, missä on todettu lisäversoisuustautia, torjuntaa on harkittava.
Omenankellastajapunkit ja omenanmaltoäkämäpunkit ovat aktiivisia, hedelmäpuupunkit eivät vielä ole kuoriutuneet. Punkkien määrää voi vähentää kasvinsuojeluaineiden lisäksi myös ruiskuttamalla rikkiä lehtilannoksena.
Karistushaavinäytteellä voi selvittää oksilla esiintyvien tuholaisten ja hyötyhyönteisten määrää.
Muurahaisten esiintyminen näytteissä viittaa kirvojen esiintymiseen.
Silmuja tarkastelemalla voi arvioida silmuja vioittavien perhostoukkien torjunnan tarvetta.
Lustokuoriaisten hakeutuminen uusiin puihin on lämpimimmillä kasvupaikoilla jo alkanut, pääparveilu odottaa sään lämpenemistä.
Alkoholia houkutteena sisältävillä pyydyksillä voidaan vähentää lustokuoriaisten vioituksia.
Avomaalla mansikkapunkkien muninta on alkamassa. Harson alla mansikkapunkin ja vihannespunkin lisääntyminen on jo alkanut.
Punkkien biologinen torjunta voidaan aloittaa, jos muiden tuholaisten torjuntaan ei käytetä petopunkeille haitallisia kasvinsuojeluaineita.
Vattukärsäkkään esiintyminen harson alla kannattaa selvittää ajoissa, vioituksia voi syntyä nopeasti.
Avomaalla vattukärsäkkään torjunta on ajankohtaista kukkavarsien tullessa esiin. Myös mansikka- ja hillanälvikkäitä tarkkaillaan nyt, torjunta kannattaa tehdä ennen munintaa.
Vatunäkämäpunkit ovat talvehtineet hyvin ja ovat aloittamassa munintaa.
Punkkeja voi torjua rypsi- tai rapsiöljyä sisältävillä ruiskutteilla tai lehtilannoksena ruiskutettavalla rikillä (80-prosenttinen rikki 0,5 prosentin liuoksena, lisättynä kiinnitteellä). Torjuntatarve arvioidaan viime vuoden vioitusten mukaan.
Vihannespunkkien muninta avomaalla ei ole vielä alkanut, punkkien määrää voi arvioida lehtiä tarkastelemalla.
Mustaherukanäkämäpunkit alkavat siirtyä pois kuivuvista äkämäsilmuista, siirtyminen jatkuu kukinnan lopulle saakka.
Rikkilannos ruiskutettuna 0,5 prosentin liuoksena tappaa punkkeja niiden vaeltaessa oksilla.
Rikki vaikuttaa myös herukanrataspunkkiin.
Herukkakoin ja herukansilmukoin toukkien vioitus on nähtävissä kuivettuneina silmuina ja osittain syötyinä lehtinä.
Toukan voi usein löytää oksan päätesilmusta.
Jos vioituksia on paljon, voi perhosten runsastumista estää vielä ennen kukinnan alkua ruiskuttamalla pensaat pyretroidi-valmisteilla.
Karviaispistiäisten esiintymistä voi tarkkailla kelta-ansojen avulla ennen kukinnan alkua.
Runsas talvehtinut kanta kannattaa torjua ajoissa joko ennen kukinnan alkua tai heti kukinnan jälkeen.
Luonnonvarakeskus
www.luke.fi/kasper
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
