Valtio rahoittaa energiayhtiöitä enimmillään 10 miljardin laina- ja takauspaketilla

Hallitus suunnittelee Helsingin Sanomien tietojen mukaan samanlaista rahoitusta kuin Ruotsin valtio. Ruotsi ilmoitti eilen tarjoavansa energiayhtiöille kymmenien miljardien eurojen rahoitusta. LEHTIKUVA / SEPPO SAMULI.  

Valtioneuvosto esittää eduskunnalle 10 miljardin euron valtuutusta, jonka pohjalta valtio voi myöntää energiayhtiöille lainoja ja takauksia. Kyseessä on viimesijainen rahoitusvaihtoehto kaatumisvaarassa oleville yhtiöille, pääministeri Sanna Marin (sd.) korosti.

Marinin mukaan paketilla hallitus pyrkii minimoimaan sähkön johdannaismarkkinoiden levottomuuden aiheuttamaa hintavaihtelua.

Energiayhtiöt ovat olleet vaikeuksissa erityisesti siksi, että energian kallistumisen vuoksi niiden vakuusvaatimukset ovat kasvaneet merkittävästi.

Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan hallituksen esittämän paketin energiayhtiölle on tarkoitus olla viimekätinen keino yhtiöille, joilla ei ole enää muita rahoitusvaihtoehtoja.

Valtio voisi myöntää lainoja erittäin ankarin ehdoin yhtiöille, joiden merkitys Suomen sähkömarkkinoiden toiminnalle on suuri. Lainojen ja takausten myöntäminen olisi harkinnanvaraista.

Saarikon mukaan tarkoitus on varmistaa johdannaismarkkinoiden toiminta ja sähkön riittävyys Suomessa. Laina- ja takausohjelma olisi voimassa vuoden 2023 loppuun. Lainojen ja takauksien kestoaika olisi enintään kaksi vuotta.

Myös elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) korosti hallituksen tiedotustilaisuudessa, että kyse ei ole missään nimessä tuesta, vaan vakuudesta.

Lintilä totesi, että vaikka Venäjän hyökkäyssota on nostanut energian hintaa jo kuukausien ajan, tilanne eskaloitui hiljattain, kun Nord Stream 1 -kaasuputken avautuminen uudelleen viivästyi. Venäläinen energiajätti Gazprom on ilmoittanut, että Venäjältä Saksaan kulkevaa kaasuputkea ei avata huollon jälkeen suunnitellusti.

Lintilän mukaan uhkakuvana on ollut jonkinlainen energiamarkkinoiden Lehman Brothers -tilanne viitaten yhdysvaltalaiseen investointipankkiin, jonka nurinmeno vaikutti finanssikriisin syntyyn syksyllä 2008.

Energiayhtiöt ovat olleet vaikeuksissa erityisesti siksi, että energian kallistumisen vuoksi niiden vakuusvaatimukset ovat kasvaneet merkittävästi. Sähköpörssissä myyjältä voidaan vaatia vakuuksina sähkön futuurihinnan ja asiakkaille luvatun hinnan erotus. Ajatus on, että jos myyjä ei voikaan toimittaa lupaamaansa sähköä, asiakas voi saamiensa vakuuksien turvin ostaa sähkön toiselta myyjältä silloiseen hintaan. Jos alkuperäinen myyjä pystyy toimittamaan lupaamansa sähkön sovitusti, vakuudet palautetaan myyjälle.

Energiayhtiö Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo sanoi reilu viikko sitten Ylen Ykkösaamun haastattelussa, että yritys tarvitsee miljardien eurojen edestä käyttöpääomaa, jotta se voisi hoitaa vakuuksiaan. Hänen mukaansa Fortum oli kääntynyt asiassa Suomen hallituksen puoleen.

Rauramo sanoi tuolloin, että jos Fortum ei saa käyttöpääomaa nyt käsillä olevaan tarpeeseen, sähköhinnat voivat jatkaa edelleen nousuaan.

Fortum kehui tuoreeltaan hallituksen nopeita pyrkimyksiä sähkön johdannaismarkkinoiden vakauttamiseksi laina- ja takauspaketillaan.

Fortumin mukaan sähköyhtiöiden toimintaedellytyksien säilyttäminen hintojen heilunnan keskellä on tärkeää. Neuvottelut valtion kanssa Fortumin likviditeettituesta jatkuvat.

Fortum on tyytyväinen myös siihen, että Suomi aikoo edistää johdannaisia säätelevän EU:n EMIR-lainsäädännön muuttamista vastaavien tilanteiden välttämiseksi.

Hallitus kertoi sunnuntaina varautuvansa rahoittamaan energiayhtiöitä 10 miljardin laina- ja takauspaketilla.

Ruotsi ilmoitti lauantaina olevansa valmis tukemaan energiamarkkinoita tarjoamalla yhtiöille useiden miljardien eurojen suuruista rahoitusta. Ruotsin valtiopäivien on määrä keskeyttää kesälomansa ja äänestää paketista maanantaina.

Sunnuntaina kerrottiin, että rahoituksen suuruus on enintään 250 miljardia kruunua eli runsaat 20 miljardia euroa. Valtiovarainministeri Mikael Dambergin mukaan lainojen ehdot riippuvat markkinatilanteesta.

Lainoja saavien yritysten on niin ikään oltava vakavaraisia, eivätkä ne saa laina-aikana jakaa sen paremmin bonuksia kuin osinkojakaan. Tuki on tarkoitettu pääasiassa ruotsalaisille yhtiöille, mutta sitä voidaan alkuvaiheessa myöntää myös pohjoismaisille ja Baltian maiden yhtiöille, jos se on tarpeen ennen kuin niiden kotimaat saavat omat tukipakettinsa kuntoon.

Saksan hallitus puolestaan päätti sunnuntaina uudesta 65 miljardin euron paketista kotitalouksien tukemiseksi. Se sisältää muun muassa miljoonille eläkeläisille maksettavan kertaluonteisen 300 euron tuen energiakulujen kattamiseen. Opiskelijoille vastaava tuki on 200 euroa. Lisäksi asumiseen tukea saaville maksetaan lämmityskulumaksu.

Nyt hyväksytty tukipaketti on Saksassa jo järjestyksessään kolmas. Kaksi aiempaa pakettia ovat olleet yhteensä 30 miljardin euron arvoiset. Ne ovat sisältäneet muun muassa bensiiniveron alennuksen ja tukea joukkoliikenteen matkalippuihin.