EU:n energiapuudirektiivi koettelisi kipeimmin Suomea
Sami Karppinen Fixteri-tekniikalla energiapuu voidaan toimittaa laitokseen edullisesti. Pasi Puttonen paalasi energiapuuta keskiviikkona Jyväskylässä eduskunnan talousvaliokunnan metsäretkeilyllä. Kuva: Viestilehtien arkistoJYVÄSKYLÄ (MT)
Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Päivi Janka luonnehtii direktiiviesityksen tilannetta ”hyvin sekavaksi”. Elokuussa julkisuuteen vuotanut esitys koskisi kipeimmin Suomea. Meillä uusiutuvasta energiasta metsähaketta on jo lähes puolet, ja määrää pyritään lisäämään.
Direktiivi voi määrätä muun muassa tilakohtaisen metsäsuunnitelman pakolliseksi ja joissain tapauksissa estää energiapuun käytön metsäkadon estämisen nojalla.
Jankan mukaan Suomi on yrittänyt hakea liittolaisia, mutta edes määrävähemmistöä asian korjaamiseksi ei tahdo kertyä. Ruotsi ja Itävalta ovat suhteellisen varmoja kavereita, Puola ei ole lähtenyt mukaan. Saksa ajaa mahdollisimman tiukkoja kriteereitä.
Suomella on edessä vaikea paikka. ”Tiedetään, mitä halutaan, mutta millä harteilla”, Janka luonnehti.
Työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastajan Hanne Siikavirran mukaan näyttää siltä, että direktiiviä sovellettaisiin yhden megawatin ja sitä suurempitehoisiin sähkölaitoksiin ja 2,5 megawatin ja sitä suurempiin lämpölaitoksiin.
Kestävyyskriteereiden näyttöpakko olisi myös kaikilla biomassan myyjillä sekä ilmeisesti kaikilla uusilla biokaasulaitoksilla.
Energiakäyttöön meneviä teollisuuden sivutuotteita koskisi ilmeisesti vain kasvihuonepäästörajoitus, metsähaketta tarkasteltaisiin tiukimpien vaatimusten mukaan.
Takka- ja saunapuut jäänevät direktiivin ulkopuolelle.
MTK vastustaa jyrkästi tilakohtaista kestävyyden tarkastelua, Tiirola korosti. Pakollisia metsäsuunnitelmiakaan MTK ei hyväksy. ”Suomen ongelma ei ole ylihakkuu, vaan metsien vajaakäyttö”, Tiirola muistutti.
Metsä Groupin puuenergiajohtajan Hannu Alarautalahden mielestä kestävyyskriteerivaatimus ei voi riippua lopputuotteesta. Nykyleimikoista menee puuta sahoille, sellutehtaille, polttoon, biolaitoksille.
Lisääntyvän byrokratian hinnaksi Alarautalahti arvioi ainakin 700 miljoonaa euroa.
Metsäntutkimuslaitoksen professori Antti Asikainen todisti, että Suomen kasvavan metsän pinta-ala lisääntyy koko ajan. Pohjoismaat ja erityisesti Suomi toimivat oman biomassan varassa, kaikki muut EU-maat tuovat.
Asikainen laski, että kestävyyskriteerivaade voisi lisätä energiapuun hankintakustannuksia euron motilta. Jo se vähentäisi puun saatavuuden puoleen lähellä rannikkoa olevilla energialaitoksilla. Vaihtoehtona olisi lisätä kuluerä kaukolämmön hintaan.
Jyväskylän Energia Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Kantola epäili, ettei kestävyyskriteeriä voisi todistella nykyisillä metsäsertifikaateilla, vaan pitäisi luoda taas uusi järjestelmä.
Jyväskylän Energia polttaa tulevana talvena puolet puuta, kolmanneksen turvetta. Kivihiiltä on poltettu 5. syyskuuta alkaen. Keljonlahden voimalan muuttaminen kokonaan puuta polttavaksi maksaisi nyt noin 50 miljoonaa.
Rakentamisvaiheessa olisi selvitty 17 miljoonalla.
Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Maarit Loiskekoski vaati, että kestävyyskriteerien tulee koskea valtaosaa energiantuotantoon käytettävästä biomassasta. Automaattisesti kestävää biomassaa ei Loiskekosken mielestä ole.
VTT:n teknologiajohtajan Satu Helysen mukaan Suomen bioenergian lisäystavoitteet ovat pääosin metsähakkeen varassa.
Talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk.) ihmetteli, miten Suomen metsät ovat muuttuneet EU-laskelmissa hiilen päästölähteiksi.
Asikainen vertasi EU:n kestävyyskriteeriesitystä Suomelle määrättyihin sotakorvauksiin. Se on järjetön ja epäoikeudenmukainen järjestelmä.
Valiokunnan lento saapui Jyväskylään kaksi tuntia myöhässä. Helmikuussa kaikki Jyväskylän ja Helsingin väliset lennot uhkaavat loppua, elleivät kaupunki ja maakuntaliitto löydä lisää tukirahaa.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
