EU-komissio tarjoaa varastointitukea hätäapuna Venäjän tuontikieltoon
Pari sataa puolalaista tuottajaa osoitti mieltään tiistaina Brysselissä. He vaativat lisää tukirahaa tai uusia markkinoita Venäjän kieltämille hedelmille. Niklas Holmberg Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
EU-komissio tarjoaa yksityisen varastoinnin tukea voille, juustolle ja maitojauheelle.
”Toivon, että asiasta päästään sopuun jo torstaina, kun jäsenmaiden asiantuntijat kokoontuvat Brysselissä”, maatalouskomissaarin tiedottaja Roger Waite sanoo.
Käytännössä EU maksaisi juuston, maitojauheen tai voin varastoinnista aiheutuvia kustannuksia.
”Tavoitteena on vähentää maidon ylitarjontaa markkinoilla. Yksityisen varastoinnin tuki on siihen tehokas työkalu”, Waite perustelee.
Toimenpidettä on käytetty ajoittain eri tuotteilla, kun markkinahinnat ovat lähteneet laskuun.
Valtiosihteeri Risto Artjoen (kok.) mukaan varastointituesta ei ole suurta apua suomalaisille maidontuottajille. Se voi kuitenkin estää maitotuotteiden hintojen laskua EU:n sisämarkkinoilla.
”Ei se maailmaa mullista, mutta tasapainottaa markkinoita, jos riittävän moni maa lähtee siihen mukaan.”
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila pitää varastointitukea tyhjää parempana.
”Se kuitenkin vain lykkää ongelmaa eteenpäin. Joskus ne varastot on purettava. Mieluummin myytäisiin tavara maailmalle pian.”
Pellervon taloustutkimus ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ovat arvioineet tuontikiellon aiheuttavan Suomelle jopa 75–95 miljoonan euron menetykset, jos Venäjälle menevät tuotteet myytäisiin maailmalle maitojauheena ja teollisuusvoina.
Ongelmana on, että Venäjän markkinoilla esimerkiksi voista ja juustosta on maksettu selvästi parempaa hintaa kuin muissa vientimaissa.
Suomi hakee EU:lta suoraan tuottajille maksettavaa rahallista korvausta. Viimeksi sellaista maksettiin maidontuottajille vuoden 2009 maitokriisissä.
”Asiasta keskustellaan huomenna ja ministeritasolla ensi viikolla. En lähde spekuloimaan millään summilla”, Artjoki sanoo.
Komissiosta muistutetaan, että lyhyellä aikavälillä yksityisen varastoinnin tuki on ainoa tehokas toimi.
”Pitemmällä aikavälillä meidän täytyy katsoa muita toimia”, Waite sanoo.
EU:n maatalousbudjetin sisällä on varattu vuosittain noin 430 miljoonaa euroa kriisitukien maksuun. Lisärahaa on tulossa myös sakkomaksuista, joita komissio perii maitokiintiönsä ylittäviltä mailta.
Käytännössä kriisirahat ovat kuitenkin pois maatalouden suorista tuista. Euroopan tuottajajärjestö Copa-Cogeca on vaatinut kriisitukia varten cap-budjetin ulkopuolista rahaa.
Komissio päätti jo viime viikolla 125 miljoonan euron tuesta helposti pilaantuvien hedelmien tuottajille.
Käytännössä EU ostaa hedelmät tuottajilta tiettyyn pohjahintaan, jonka jälkeen ne tuhotaan tai jaetaan ilmaiseksi esimerkiksi kouluihin ja sairaaloihin.
Tuottajajärjestöt ovat arvostelleet toimia riittämättömiksi. Tiistaina puolalaiset hedelmäntuottajat osoittivat mieltään Brysselissä ja vaativat komissiolta lisää korvauksia tai uusia markkinoita ennen Venäjälle menneille tuotteille.
Ylivoimaisesti eniten Venäjän tuontikiellosta kärsii Liettua, jossa Venäjän viennin arvo on ollut yli 80 prosenttia maan koko maataloustuotannon arvosta. Suomessa osuus on Latvian ja Viron jälkeen neljänneksi suurin.
Jos tarkastellaan pelkkää maitosektoria, Suomi kärsii toisiksi eniten.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
