Elintarvikeala ei jaksakasvaa kotimaisin voimin
Kuluttajat suosivat edullisia tuotteita ja kaupan merkkejä. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoElintarviketeollisuus työllistää lähes 33 000 henkeä ja koko ruokaketju noin 300 000 henkilöä. Kotimaisuusaste on alkutuotannosta lähtien 82 prosenttia ja lopputuotteistakin valtaosa myydään kotimaassa kuluttajille, suurtalouksille ja teollisuudelle.
Ennakkotietojen mukaan elintarviketeollisuuden bruttoarvo laski kuitenkin miljardilla eurolla 10,6 miljardiin euroon vuonna 2013. Päivittäistavaroiden myynti kasvoi, mutta määrä ei. Se huolestuttaa elintarviketeollisuutta.
Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä elintarviketeollisuuden toimialaraportista, jonka Elintarviketeollisuusliitto julkisti keskiviikkona.
Periaatteessa ruoka-ala on vakaa, koska huomennakin syödään ja juodaan. Viime aikoina epävakautta ovat kuitenkin lisänneet sääntely sekä politiikka: maatalous-, vero- ja kauppapolitiikka.
Myös teollisuudenalan sisäinen kilpailu on raportin mukaan kiristynyt. Alaspäin ovat menneet öljy-, kala- ja myllyteollisuus ja erityisesti leipomot. Tuonti on lisääntynyt ja kotitaloudet säästävät.
Kotimaan kasvunäkymät ovat jatkossakin kituliaat: kansantalous mataa, kotitalouksien tulot eivät nouse, ostomäärät eivät kasva ja ostoksissa suositaan edullisia tuotteita ja kauppojen omia tuotemerkkejä.
Tosin osa kuluttajista panostaa yhä enemmän eettisyyteen, terveellisyyteen ja kotimaisuuteen. Jopa Lidlin myymän ruuan kotimaisuusaste on raportin mukaan noussut.
Kun kasvua ei saada kotimaasta, pitäisi tähdätä maailmalle. Siellä ruokamarkkinat eivät ole nollasummapeliä ruokahyllyllä, vaan kysyntä kasvaa. Food from Finland -vientiohjelma tähtääkin viennin kaksinkertaistumiseen vuoteen 2020 mennessä.
”Tälläkin tavoitteella ollaan vielä paljon Ruotsin ja Tanskan perässä. Suomea ei ole brändännyt korkean elintarvikeosaamisen maana kukaan”, Finpron ohjelmajohtaja Esa Wrang manaa.
Suomen elintarvikeviennin arvo oli vuonna 2013 yhteensä 1,6 miljardia euroa, mutta tuonnin peräti 4,3 miljardia euroa. Tuonti tosin laski 1,2 prosenttia vuodesta 2012 ja vienti on ollut hennossa nousussa.
Ruotsin ruokavienti on yli 5 ja Tanskan 16 miljardia euroa.
Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen kiittelee kuitenkin sitä, että valtion virkamiehissä on alkanut viritä selvää yritysmyönteisyyttä.
Wrang on varovaisempi.
”Elintarviketeollisuus on nyt yksi kärkihankkeita, mutta meistä itsestämme on kiinni, pysyykö se siellä. Valtiovalta ei tue sitä automaattisesti, ja muut toimialat ottavat paikan mielellään.”
Wrangin mukaan vain 12–13 prosenttia suomalaista pk-elintarvikeyrityksistä toimii edes jotenkin kansainvälisillä markkinoilla, vaikka vienti olisi yksi tärkeimpiä kasvun lähteitä.
”Viennissä yksikään suomalaisyritys ei ole toisen kilpailija, markkinoita riittää ja kilpailu tulee ihan muualta.”
Finpron tavoitteena on saada sata yritystä vientiohjelmaan mukaan. Kertakustannus viiden vuoden ohjelmasta on mikroyrityksille 1 500, pk-yrityksille 3 000 ja suurille 6 000 euroa.
Pk-yritykset voisivat aloittaa viennin Itämeren alueelta ja Pohjoismaista, kun taas kokeneemmat tähtäävät Kiinaan, Japaniin ja Etelä-Koreaan.
”On jo nähty, että Kiinalla on erittäin kova halu ostaa Suomesta, mutta on aika erikoista, jos emme edes tarjoa sinne”, sanoo Wrang, joka viekin yrityksiä Aasiaan ensi keväänä.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
