Pekka Pesonen haastaa ehdokaskilvassa MTK:n Juha Marttilan ja kertoo, mikä hänen mielestään edunvalvonnassa on mennyt pieleen
MTK:n uudeksi puheenjohtajaksi mielivä Pekka Pesonen kokee, että hänellä on nyt annettavaa enemmän kuin koskaan.
”Tpivon, että ehdokkaaksi asettumalla saan vakavaa keskustelua ja huomiota elintärkeille asioille. Tehdään ainakin kunnin show, sitä meidän elinkeinomme nyt maaseudulla tarvitsevat”, pohtii Pekka Pesonen. Kuva: Carolina HusuMaatalouden edunvalvonnan konkari, Copa-Cogecan pääsihteeri Pekka Pesonen vastaa puhelimeen taksista, Zagrebin lehtokentän ulkopuolelta Kroatiassa. Uutiset Suomesta ovat tavoittaneet jo hänet.
”Jyrki Wallin kysyi minulta, että miten olen aikonut hoitaa tiedottamisen ehdokkuudestani. Vastasin, että eiköhän se ole jo hoitunut”, kuvailee Pesonen myöhäisen eilisillan ja tämän aamun tapahtumia.
Pekka Pesonen päätti eilen illalla asettua ehdolle MTK:n puheenjohtajan tehtävään MTK:n valtuuskunnan kokouksessa marraskuussa. Tuolloin MTK:n pitkäaikaisen puheenjohtaja Juha Marttilan kausi on katkolla.
Pesonen lähtöä ehdokkaaksi MTK:n puheenjohtajan tehtävään on aikaisemmin jo spekuloitu.
”Minua on kysytty ja kannustettu tehtävään ja nyt koen, että annettavaa on enemmän kuin koskaan. Mietin pari viikkoa asiaa, ja tosiaan eilen illalla soitin oman liittoni puheenjohtajalle.”
”Korostan, että minä soitin Sanna Hämäläiselle keskustellakseni. Ja soitin hänelle, kun hänen nimensä oli mainittu keskusteluissa. Tuon puhelun jälkeen tieto lähtikin sitten liikkeelle.”
Vaikka Pesonen ei halua kritisoida MTK:n nykyistä johtoa tai suomalaisia poliitikkoja, kritiikillekin on sijansa.
”Käsillä oleva maatalouden kriisi sai minut liikkeelle. Voihan sitä niinkin sanoa, että ihan nappiin ei ole suomalaisten edunvalvonta mennyt. Olen miettinyt, että pitäisi kutsua komission edustajia tutustumaan meidän maaseudun realiteetteihin kovilla pakkasilla. Millähän energialla tupa lämmitetään, jos fossiilisia ei saa käyttää, tuulta ei ole ja aurinkopaneelit lumen alla? Tai mistä tänne ruoka hankitaan, jos Suomesta tehdään reservaatti?"
Esimerkikseen Pesonen nostaa ruotsalaisten mallin.
”Ruotsi on ollut aktiivisempi toimija monessa suhteessa sekä tuottajajärjestön että hallituksen puolelta. Edunvalvontaa voidaan aina parantaa. Yhteistyötä EU:n tasolla pitää tiivistää. Olen Antti Kurvisen (kesk.) kanssa samaa mieltä, että tiettyjen jäsenmaiden yhteistyökuvia on tärkeää. Suhteet Ruotsiin, Itävaltaan ja Sloveniaan ovat keskeisiä meille. ”
Pesonen haluaa maatalouden lisäksi myös metsäasiat esiin.
”Metsäasioissa pitää terävöityä. Tämä on meille tärkeä oikeudellinen kysymys. Kun puhutaan vuosikymmenten yli tapahtuvasta suunnittelusta ja toteutuksesta, ei voida tehdä äkillisiä muutoksia.”
”Suomelle ei ole vaihtoehto, että muutaman vuoden päästä emme voisi käyttää metsäbiomassaa. Päällä olevan kriisin aikaan tämä on uskomaton suoritus, että suomalaiset poliitikot Brysselissä eivät ole tilanteen tasalla saatikka ymmärrä realiteetteja.”
Pekka Pesonen ymmärtää, ettei MTK.n toimivan johdon tehtävä ole ollut helppo.
”Joka puolella on talouskriisi päällä. Ensimmäisenä kritiikki kohdistuu oman järjestön toimivaan johtoon.”
Pitkään Brysselissä työskennellyt konkari tekisi nyt mielellään töitä suomalaisten eteen.
”EU:tasolla työskennellessä puuttuu suora yhteys kansalliseen tasoon. Harmittaa, että vuosikymmenten kestävyystyötä ja laatutyötä ei tunnusteta ja se jopa kyseenalaistetaan. Tehty työ on muka ollut vääränlaista ja olisi pitänyt toimia niin, että meidän maaseutu olisi tyhjentynyt.”
”Kaikki meidän elintarvikekumppanimme eivät tunnusta suomalaisten tuottajien tekemää laatu- ja turvallisuustyötä. Viime aikoina ikävänä yllätyksenä on tullut myös tämä metsätalouden kyseenalaistaminen. Kun omatkaan tue meitä Euroopan parlamentissa.”
Suuri tulevaisuuden kysymys onkin Pesosen mukaan huolehtia siitä, että maaseudulla säilyvät mahdollisuudet yrittää ja elää.
"Maaseutu ei voi muodostua reservaatiksi, ja meille sitten tuotaisiin elintarvikkeet muualta. Minulle on mysteeri, että osa Suomen poliitikoista ei tätä tunnusta.”
Pelkällä Brysselin pohjalla Pesonen ei puhu. Puheenjohtajakandidaatilla on henkilökohtaiset siteet maaseudulle ihan omasta takaa.
”Meillä on kaksi maatilaa. Minun kotipaikkani, joka on vanha sukutila, on minun ja lasteni omistuksessa. Vaimoni kanssa meillä on toinen tila, jossa on sekä peltoa että metsää. Hoidamme näitä kahta tilaa yhdessä.”
Pellot on vuokrattu naapureille. Metsätalous on tilojen päätulonlähde.
”Järjestöä tulee seurattua myös ruohonjuuritasolta, sillä olen MTK:n jäsen suoraan tilan kautta mutta myös metsänhoitoyhdistyksen kautta. Olen tyytyväinen asiakas.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
