EU:ssa 12 miljoonaa maatilaa
EU:n maatilojen keskipeltoala oli 14,3 hehtaaria 2010, EU-komission maatalouskatsaus kertoo.
Vaikka Keski-Euroopassa on jättitiloja Suomen maatiloihin verrattuna, eteläisen ja itäisen Euroopan pientilat pudottavat keskikoon pienemmäksi kuin Suomessa.
Suomessa keskimääräinen peltoala oli 36,5 hehtaaria vuonna 2010.
EU:n 15 ensimmäisessä jäsenmaassa, joihin Suomi kuuluu, tilojen keskikoko oli 24 hehtaaria. Itälaajentumisessa ja sen jälkeen tulleissa jäsenmaissa keskikoko oli vain 7 hehtaaria.
Maatilojen keskikoko kasvaa koko ajan.
EU:ssa keskikoko on kuta kuinkin varmasti ylittänyt ainakin 15 ja ehkä 16 hehtaaria. Suomessa keskikoko on liki 40 hehtaaria.
Keskikoon kasvu johtuu tilojen vähenemisestä. EU:n peltoala on pysynyt käytännössä samana. EU:ssa oli 2010 peltoa runsaat 170 miljoonaa hehtaaria. Suomen osuus siitä oli 2,3 miljoonaa hehtaaria eli 1,3 prosenttia.
EU:ssa oli 12 miljoonaa maatilaa 2010. Viimeisten vuosien aikana tilojen määrä on huvennut puolella miljoonalla vuodessa. EU:ssa tiloja häviää vuodessa lähes kymmenen kertaa niin paljon kuin niitä on Suomessa.
EU:n maatiloista kaksi kolmasosaa oli alle 5 hehtaarin kokoisia. Uusissa jäsenmaissa niin pienten tilojen osuus oli jopa 80 prosenttia, vanhoissa jäsenmaissa noin puolet. Pieniä tiloja on valtaisa määrä erityisesti Romaniassa.
EU:n peltoalasta kuitenkin puolet oli yli 100 hehtaarin tilojen viljelyssä. Nämä 2,7 prosenttia tiloista tuottivat 30 prosenttia EU:n maataloustuotannon arvosta.
Alle 10 hehtaarin tiloja oli 80 prosenttia, mutta niillä oli viljelyssä yhteensä vain 12 prosenttia pelloista.
Muutamissa Itä-Euroopan maissa, kuten Unkarissa ja Bulgariassa, jako on erityisen jyrkkä: vuonna 2010 kaksi kolmasosaa pellosta oli kolhoosiperua olevilla maatilayrityksillä, vaikka niitä oli vain 1,5 prosenttia tiloista. Maatilayhtiöt tai -osuuskunnat hallitsevat isoja peltoaloja myös Slovakiassa, Tšekissä, Romaniassa ja Virossa.
Peltoalaa kohti laskettuna tuottavuus oli parempi keskikokoisilla kuin yli 50 hehtaarin tiloilla. Keskikokoisilla ja pienillä tiloilla oli suhteessa enemmän erikoiskasveja, isoilla taas viljaa ja laidunta.
Sen sijaan maatilalla tehtyä työvuotta kohti laskettuna tuottavuus parani tilakoon kasvaessa.
Tuottavuus paranee myös ajan mukana: vuosina 2005–2010 maataloustyön tuottavuus parani EU:ssa 6,8 prosenttia vuodessa. Baltiassa, Romaniassa ja Bulgariassa nousu oli yli 10 prosenttia vuodessa.
Toisaalta monissa vanhoissa jäsenmaissa maataloustyön tuottavuus parani hitaasti tai jopa heikkeni. Sellaisia maita olivat muun muassa Irlanti, Saksa, Espanja ja Hollanti.
EU:n maatiloilla työskenteli vuoden 2010 aikana 25 miljoonaa ihmistä. He tekivät töitä yhteensä 9,8 miljoonan vuoden edestä. Ero selittyy kausityöllä ja viljelijöiden osa-aikaisuudella.
Viljelijäperheet tekivät 84 prosenttia EU:n maatilojen töistä. Alle 5 hehtaarin tiloilla 80 prosenttia viljelijöistä teki maataloustyötä enintään puoliaikaisesti.
Yli 100 hehtaarin tilojen viljelijöistä puolestaan 70 prosenttia oli täysaikaisia.
Yli kolme neljäsosaa tilojen pääasiallisista viljelijöistä oli isäntiä. Viljelijän iän myötä naisten osuus kasvoi yli 65-vuotiaissa kolmannekseen.
Viljelijöistä noin 30 prosenttia oli yli 65-vuotiaita. Se johtuu pienten tilojen lukuisuudesta. Yli 10 hehtaarin tiloilla lähes joka kymmenes viljelijä oli alle 35-vuotias.
HEIKKI VUORELA
Lähde:
EU Agricultural Economics
Briefs 9/2013
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
