Alttarilta olohuoneen seinälle

Pernajan kirkon vihkiryijy ”Polku” on vuodelta 2005. Kirkko oli monta vuotta ilman ryijyä, kun vanha hävisi. Sami Heiskanen Kuva: Viestilehtien arkisto

Vihkiryijyt ovat yleistyneet taas. Ne olivat unohduksissa 1970–1980-luvulla, mutta ovat sen jälkeen löytyneet uudestaan käyttöön.

”Varsinkin kesähäissä ne ovat erittäin suosittuja”, helsinkiläisen Ryijypalvelu RP Oy:n toimitusjohtaja Marita Leivo kertoo.

”Vihkiryijy on vanha perinne, joka juontaa juurensa taikauskoon”, Siksi tahdot -hääkirjan toinen kirjoittaja Erika Voutilainen kertoo.

Sen tarkoituksena oli suojata paria maasta nousevilta pahoilta hengiltä, maanvihoilta. Vihkiryijy oli osa myös kristillistä vihkitilaisuutta.

Moderni tulkinta siitä on esimerkiksi sateenkaarivihkiryijy, jota seksuaalista yhdenvertaisuutta edistävä Seta vuokraa halukkaille pareille.

Usein ryijyn tekee hääparille sukulainen: anoppi tai isovanhempi. Kaupungissa kiireisemmät ostavat työn valmiina.

Melkein jokaisessa kirkossa on vihkiryijy, mutta omansa voi viedä tilalle. Alttarilla kihlapari seisoo ryijyn päällä. Myös maistraateista löytyy ryijyjä.

Juhlien jälkeen ryijy ripustetaan parin yhteisen kodin seinälle. Se on sisustuksellisesti hyvä tekstiili: imee ääntä ja antaa pehmeyttä kiviseinille.

”Jos vihkiryijyn saa lahjaksi ja se on äidin tai mummon tekemä, se lisää tunnearvoa”, Leivo sanoo.

Ryijyä käytettiin perinteisesti vihkimisen jälkeen peitteenä, esimerkiksi reessä.

”On ryijyn alla lämmin kun lunta tuiskuttaa”, lauletaan joululaulussa.

Menneinä aikoina ryijyt nimettiin paikkakunnan mukaan. Niiden tekeminen painottui Satakuntaan ja Etelä-Suomeen. Karjalassa tehtiin muita käsitöitä.

Vanhimmat Suomesta löytyneet ryijyt ovat 1600-luvulta. Uudempia, 1800-luvun ryijyjä, löytyy Leivon mukaan jo Kittilän, Rovaniemen ja Kalajoen korkeudelta.

Sotien jälkeen ryijy uudistui. 1950-luvulla malleista tuli abstrakteja. Lahtelaisen Helmi Vuorelma Oy:n toimitusjohtaja Kristiina Vuorelma-Ahon mukaan ryijy oli silloin kodin kalleus ja kaunistus.

60-luvun radikaalit eivät halunneet ryijyä kotiinsa. Seuraavalla vuosikymmenellä se taas kelpasi. 90-luvun laman jälkeen ryijyt ovat pienentyneet kaupunkilaisten pieniin koteihin sopiviksi.

Nykyään ryijyjä suunnittelevat tekstiilitaiteilijat.

Maaseudun koristeesta, vaurauden ja osaamisen näytön paikasta – ja myös lämmittäjästä – on tultu tämän päivän pieniin, 40 kertaa 40 sentin kokoisiin ryijyihin, jotka sommitellaan eri tavoin.

”Ryijy on ollut yksi kalleimpia tekstiilejä, mitä kodeissa on ollut”, Vuorelma-Aho muistuttaa.

Nykyään valmiit ryijyt maksavat 1 400–2 500 euroa. Itse tekeminen on edullisempaa: langat saa 450 eurolla ja ompelutarvikkeet 650 eurolla.

Aikaa 120 kertaa 160 sentin vihkiryijyn tekemiseen menee 150–160 tuntia. Ryijy joko kudotaan kangaspuilla tai ommellaan käsin pohjakankaalle.

Vihkiryijy valitaan sisustuksen värien mukaan. Hääparit käyvät usein katsomassa ryijyä etukäteen.

Leivo suosittelee käytäntöä, jotta ryijy olisi parille mieluinen eikä jäisi sängyn alle.

Ryijy tehdään kampavillasta. Leivon mukaan villan alkuperä ei ole tarkasti tiedossa, mutta se kehrätään ja värjätään Suomessa.

PAULA TAIPALE

Avaa artikkelin PDF