Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Itämeren lohisoppa porisee kuumana

    Itämeren lohta kalastetaan rannikolla kesäisin rysällä. Ammattikalastuksen merisaalis on noin kaksi kolmasosaa tilastoidusta lohisaaliista. Tutkijan mukaan kanta kestää kiintiön mukaisen kalastuksen eli 106 000 lohta. Jaana Kankaanpää
    Itämeren lohta kalastetaan rannikolla kesäisin rysällä. Ammattikalastuksen merisaalis on noin kaksi kolmasosaa tilastoidusta lohisaaliista. Tutkijan mukaan kanta kestää kiintiön mukaisen kalastuksen eli 106 000 lohta. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkisto

    Näyttelijä, kalamies Jasper Pääkkösellä on muutama sana sanottavana, sillä Kalatalouden Keskusliiton toiminnanjohtaja Markku Myllylä kutsui häntä MT:n haastattelussa (3.2.) lohien perään itkeväksi ”ituhipiksi”.

    ”Minun on lähtökohtaisesti hankala suhtautua vakavasti henkilöön, joka julkisilla keskustelufoorumeilla toistuvasti nimittelee tummaihoisia ’Afrikan neekereiksi’.”

    Pääkkönen viittaa Facebookissa toimivaan Nopeantoiminnan joukko -ryhmään, jossa kala-alan ihmiset käyvät keskustelua.

    Myllylä on siellä todennut muun muassa, että norjalaisen lohen tuoteselosteessa voisi lukea: ”rehuna käytetty afrikan neekereiden ja etelä-amerikan intiaanien ryöstökalastettua pikkukalaa”.

    Pääkkönen hämmästelee Myllylän kommentteja koskien Norjan lohelle syötettävää rehua.

    ”Kotimaisen kirjolohen kasvatus vaatii Norjan lohta suuremman määrän valtameristä tyhjennettyä kalaa per kasvatettu kilo, joten on tekopyhää Myllylältä yhtäaikaa käyttää sitä argumenttina Norjan lohta vastaan ja heti perään suositella kotimaista kirjolohta.”

    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) erikoistutkija Jouni Vielma kumoaa väitteen, että kotimainen kirjolohi tarvitsisi enemmän rehua kuin norjalainen. Rehun koostumus on molemmissa maissa sama. Rehukerroinkin on sama tai jopa parempi Suomessa. Rehua tarvitaan noin 1,1 kiloa per kasvatettu lohikilo.

    Pääkkönen huomauttaa, että kotimaisen kirjolohen kasvatuksessa käytetyt antibioottimäärät ovat moninkertaiset Norjan loheen verrattuna. Erikoistutkija Perttu Koski Elintarviketurvallisuusvirastosta vahvistaa, että Suomessa joudutaan käyttämään enemmän antibiootteja, koska täällä esiintyy kalatauteja, joihin ei ole rokotteita.

    Koski huomauttaa, ettei kotimaisesta kirjolohesta ole löytynyt antibioottijäämiä, jotka voisivat kulkeutua kuluttajaan. Kalojen antibioottien vaikutuksia vesistöihin tai ihmisten taudinaiheuttajiin ei ole todettu.

    Lohikaloista Pääkkönen suosittelee ostamaan norjalaista, kasvatettua luomulohta. ”Se on eettisesti ja ympäristön kannalta kestävin valinta.”

    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Tapani Pakarinen suosittelee kestävästä kasvatuksesta kertovalla ASC-sertifikaatilla merkittyä norjalaista lohta tavallisen kasvatuslohen sijaan.

    ”ASC-merkitty lohi on ruokittu kestävästi tuotetulla rehulla, niitä on lääkitty vähemmän ja ne taidetaan kasvattaa väljemmin.”

    Itämeren lohen uhanalaisuudesta Suomen joissa Pääkkönen toteaa seuraavasti: ”Kukaan ei ole väittänyt, että nimenomaan Tornionjoen lohi olisi uhanalainen. On kuitenkin tieteellinen tosiasia, ettei edes Tornionjoella ole saavutettu lohikannan elinvoimaisuuden takaavaa suojelun vähimmäistasoa.”

    Rktl:n Pakarisen mukaan Tornionjoen lohikanta on elinvoimainen. ”Se on lähellä suurimman tuottonsa tasoa.”

    Pääkkönen pelkää, että osa pienistä lohikannoista on tuhon partaalla kalastuksen vuoksi. Pakarisen mukaan kannat eivät ole tuhon partaalla, vaikka Pohjanlahdella on lohikantoja, jotka vahvistuvat hitaasti.

    ”Merikalastus on vähentynyt, mutta kantojen elpymistä hidastaa yhä lisääntymisalueen huonous ja jokikalastus.”

    Pakarinen vakuuttaa, että Itämeren lohikanta kestää kiintiön mukaisen kalastuksen.

    Pääkkönen luottaa, että tuleva lohistrategia vie lohenkalastusta kestävämpään suuntaan, kun kalastajille asetetaan kalastajakohtaiset kiintiöt ja saaliin merkitsemispakko astuu voimaan.

    ”Tämä eliminoi mahdollisuuden harmaaseen kauppaan ja kiintiöiden ylittämiseen”, näyttelijä toteaa.

    Pakarinen uskoo, että Pääkkösellä on lohikeskustelussa osittain oma lehmä ojassa: ”Lohi on kuuma peruna varmasti sen takia, että niin moni haluaa sitä kalastaa. Saaliin jako meri- ja jokikalastuksen kesken on poliittista riitelyä. Olen ymmärtänyt, että Pääkkönen haluaa onkia lohet joesta ja siksi kampanjoi merikalastuksen vähentämiseksi.”

    KATJA LAMMINEN

    Lohi on

    kuuma peruna varmasti sen takia, että niin moni

    haluaa sitä kalastaa.«

    Avaa artikkelin PDF