Kommentti Martat kalavesille
Minua surettaa kalastusharrastuksen hiipuminen Suomesta. Pahiten ovat ukkoutuneet pilkkijät, mutta liian monet vanhemmat jättävät näyttämättä mukuloille onkimisen ja uistimen heiton riemut.
Muistan ensimmäiset kalaretkeni tervalta tuoksuvan veneen kokassa isän ja Pispan Pellervon kanssa Kemijoella. Petäjäskoski oli vielä vapaa. Harria tuli hyvin perholitkalla, joen ääni ja tuoksut eivät unohdu ikinä.
Ensimmäiset itse pyydetyt kalat, perkaaminen ja äidin kehu puuhellan äärestä tartuttivat minuun pysyvän innon kalastukseen.
Uskon että hirviöitä tietokoneen klasissa hyppyyttävä nörttikin innostuu kalavesille, kunhan joku opastaa alkuun.
En usko kuitenkaan, että hyvä alku lähtee äijien riitapiireistä, joissa rajamäet änkyröivät halpoja lupia maksuttomiksi ja toisaalta ruotsinmurteiset rantojen sosialismifobiootikot surevat kiiskiensä vähenemistä vapaan pilkinnän takia.
Kalastuslain uusiminen on käsittämättömän hidasta maassa, jonka vedet ovat vajaassa käytössä.
Mutta Martat, tehän olette opettaneet kansaa sieni- ja marjametsiin, ottakaa ja pystyttäkää EU-hanke, jolla houkutetaan suomalaiset takaisin vesille, teiltä se käy.
JUHA AALTOILA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
