Suklaalaikku etenee

Rehevissä härkäpapukasvustoissa on havaittu suklaalaikkua. Havainnointi on nyt ajankohtaista. Mikäli oireita esiintyy, kasvusto on hyväkuntoinen ja kasvustojen kehitys ei ole viivästynyt, voi suklaalaikun kemiallinen torjuntaa olla perusteltua. Torjuntaan käyvät Amistar-, Switch- ja Topsin -valmisteet.

Sateisilla alueilla kuminan kasvitautiriski on suuri. Kosteissa olosuhteissa pahkahomeen vioittamat, oransseiksi ja kuitumaisiksi muuttuneet varret lakoontuvat ja mätänevät helposti. Lisäksi kuminassa voi olla versolaikkua, joka on oireiltaan selvärajaisempaa ja tummempaa.

Kuminanrengaspunkin vioitusoireet erottuvat selvästi siinä vaiheessa, kun siemenet alkavat kehittyvät ja kasvusto tuleentuu. Vioittuneet kasvit erottuvat muusta kasvustosta vaaleina tai vaaleanpunertavina laikkuina, joissa on havaittavissa kukkakaalimaisesti epämuodostuneita kukintoja. Punkin vioittamia kasveja löytyy tavallisesti enemmän kuminalohkon reunoilta. Viileä alkukesä ei ole ollut otollinen rengaspunkin kehitykselle.

Sateisina jatkuneet säät pitävät perunaruton leviämisriskin edelleen suurena. Ruttopesäkkeitä on havaittu perunapelloilla eri puolilla Suomea – eniten havaintoja on Keski-Pohjanmaalta. Erityisen suuri riski on lohkoilla, joilla perunaa on viljelty edellisvuosina.

Märkä maa ja kovat sateet edesauttavat ruttotartunnan leviämistä maasta perunan alalehtiin. Hyvän ruttosuojan ylläpitäminen kasvustoissa on tärkeää tuhojen ehkäisemiseksi. Lähipäivien sääennuste ei näytä vieläkään tuovan helpotusta ruttoriskiin.

Luke yhdessä peruna-ammattilaisten kanssa haluaa informoida viljelijöitä, missä paikoin Suomea ruttoa on havaittu. Jos löydät ruttolaikkuja perunasta, ilmoita havainnosta asko.hannukkala@luke.fi. Kuvaa lyhyesti lajike, tartunnan laajuus ja havaintopaikka vähintään kunnan tarkkuudella. Havainnot auttavat kohdentamaan varoitukset niille alueille, joilla nyt on oltava varuillaan!

Havaintokartta löytyy linkistä http://euroblight.net/late-blight-survey-mapper/.

Pihlajanmarjakoin munien kuoriutuminen jatkuu vielä noin viikon ajan. Toisen tai kolmannen ruiskutuksen tarpeen voi arvioida pyydyshavaintojen perusteella: jos pyydyksiin on tullut pihlajanmarjakoita vielä heinäkuun puolenvälin jälkeen, voi ruiskutus olla tarpeen.

Pyydykset houkuttelevat myös pihlajanmarjakoita muistuttavaa omenansilmukoita, jonka lentoaika on myöhäisempi. Omenansilmukoi on kuitenkin selvästi valkeampi kuin pihlajanmarjakoi. Omenansilmukoin torjuntaan ei yleensä ole erikseen tarvetta.

Pihlajanmarjakoin torjuntaan poikkeuslupamenettelyllä hyväksytty valmiste Coragen 20 SC on sallittu vain kertaruiskutuksena.

Tuholaisten ja tautien vioitusten arviointia jatketaan sadonkorjuun yhteydessä. Arviointi on tarpeen torjunnan onnistumisen arvioinnin ja seuraavan kauden kasvinsuojelun suunnittelemiseksi.

Mansikkapunkin esiintyminen ja merkitys on nyt tavallista vaikeammin todettavissa runsaiden sateiden rehevöittämissä kasvustoissa. Tarkempi suppulehdistä tehty punkkianalyysi helpottaa mahdollisen sadonkorjuun jälkeisen torjunnan tarpeen arviointia. Petopunkkien levitys voi olla kannattavaa vielä elokuun alkuun saakka, jos kemiallista torjuntaa halutaan välttää.

Herukansilmukoin esiintyminen on ollut vähäistä. Isokarviaispistiäisen toisen sukupolven toukkia saattaa nyt esiintyä karvaisilla ja puna- ja valkoherukoilla, jos ensimmäisen sukupolven torjuntaa ei esiintymisestä huolimatta tehty. Varoaikojen puitteissa torjunta on vielä mahdollista.

Pölytysongelmia on esiintynyt paikoin, jos mehiläispesiä ei ole ollut käytettävissä, ja seurauksena voi olla runsaasti vaillinaisia marjoja.

Vadelman sadonkorjuun alkaessa huomioidaan vattukuoriaisen vioitukset tarkkailun ja torjunnan onnistumisen arvioimiseksi. Vioitus näkyy selvästi poiminnan jälkeen valkeassa kukkapohjuksessa olevista ruskeista rei’istä, joita toukka eli vattumato on kaivanut.

Vatunäkämäpunkit ja samalla niiden aiheuttamat oireet siirtyvät vähitellen uusiin versoihin, joita tarkkailemalla ennakoidaan tulevan syksyn aikana tehtävä torjunta.

Luonnonvarakeskus

Avaa artikkelin PDF