Hakkuiden kasvattamiselle vihreää valoa vaalipaneelissa – lihaverolle enemmistön ei

Kaakkois-Suomen vaalipiirin eduskuntavaaliehdokkaat äänestivät maanantaina Lappeenrannassa metsien hakkuumäärän kasvattamisesta. Kaikki muut paitsi vihreiden Virpi Junttila kannattivat hakkuiden lisäämistä. Junttila palauttaisi hakkuumäärän muutaman vuoden takaiseen 65 miljoonaan kuutiometriin. Kuva: Anni-Sofia Hoppi

Metsähakkuiden rajoittaminen metsäteollisuusvoittoisessa Etelä-Karjalan maakunnassa ei saanut tukea Kaakkois-Suomen vaalipiirin eduskuntavaaliehdokkailta.

Maanantaina Lappeenrannassa järjestettyyn vaalipaneeliin osallistuivat Kalle Huikko (sd.), Heidi Vättö (vas.), Jani Mäkelä (ps.), Vesa Huuskonen (kok.), Virpi Junttila (vihr.), Maiju Hölsä (kd.) ja Kristiina Helminen (kesk.). Paneelia seuraamassa oli noin 50 henkilöä.

Ehdokkaista Mäkelä on istuva kansanedustaja. Hölsä ja Helminen ovat sivutoimisia maanviljelijöitä.

"Metsäteollisuuden tärkeyttä tälle seudulle ei voi ylikorostaa", perussuomalaisten Mäkelä totesi heti alkuun.

Etelä-Karjalan maakunnassa asuu paljon metsänomistajia, ja alueella on useita metsäyhtiöiden tehtaita.

Metsien hakkuumäärän kasvattamista kannattivat ehdokkaista kaikki muut paitsi Junttila. Myös valtaosa yleisöstä kannatti hakkuiden lisäämistä. Avohakkuiden kieltäminen ei saanut kannatusta ehdokkaiden eikä yleisön joukossa.

Vihreiden Junttila korosti, että puolue ei ole missään vaiheessa esittänyt hakkuiden lopettamista vaan "palaamista muutaman vuoden takaiselle tasolle, jolloin hakkuumäärä oli noin 65 miljoonaa kuutiometriä".

"Luonnon monimuotoisuuden tila on kehittynyt huonoon suuntaan. Metsien käsittely on melko yksipuolista ja avohakkuuaukeita näkyy paljon", omaa metsäänsä jatkuvan kasvatuksen menetelmällä hoitava Junttila kommentoi.

Keskustan Helminen muistutti, että mahdollisten lisähakkuiden käyttäminen pitkäaikaisiin hiilivarastoihin, kuten puurakennuksiin, on ilmaston kannalta järkevintä.

Maanviljelijöille ja metsänomistajille hiilensidonnasta maksettavaan korvaukseen tai kompensaatioon ehdokkaat suhtautuivat varauksella.

"On helppo sanoa, että päästöt alas ja nielut ylös. Tarvitaan kuitenkin vielä paljon tutkimusta ennen kuin voidaan tehdä tilakohtaisia järjestelyjä", kokoomuksen Huuskonen totesi.

Myös Mäkelä huomautti, että maanomistajia hiilensidonnasta palkitseva malli ei saisi aiheuttaa negatiivista kilpailuasetelmaa maa- tai metsätilojen välille.

Kristillisdemokraattien Hölsä kehotti tarkastelemaan hiilinieluja ja päästöjä globaalisti. "Teollisuutta ei ole järkeä siirtää vastuuttomille toimijoille ulkomaille."

Vaalipaneelissa selvitettiin myös ehdokkaiden suhtautumista viime aikoina pinnalle nousseisiin liha- ja lentoveroon.

Lentovero sai paneelin enemmistön tuen, yleisössä mielipiteet jakaantuivat vahvemmin puolesta ja vastaan.

Vasemmistoliiton Vätön mielestä lentovero olisi sosiaalisesti oikeudenmukainen. Mäkelä huomautti, että lentoja tulisi verottaa globaalilla tai vähintään EU:n tasolla.

"Suomi ei voi yksinään ampua omaa kilpailukykyänsä jalkaan ottamalla käyttöön maakohtaisen lentoveron."

Sen sijaan lihavero ei saanut ehdokkaiden keskuudessa kannatusta.

"Ruoka on ihmisen henkilökohtainen valinta. Veron sijaan kuluttajille tulisi tarjota enemmän tietoa eri tuotteiden ympäristövaikutuksista", Vättö totesi.

"Lihakeskustelu on järjetöntä. Välillä tuntuu, että hienot herrat ja leidit kehä kolmosen sisällä päättävät, miten tässä maassa eletään", sosiaalidemokraattien Huikko kuittaili.

Asuinpaikan mukaan määräytyvä ajoneuvovero sai sekä yleisön että ehdokkaiden enemmistökannatuksen.

Vaalipaneelin järjestivät yhteistyössä MTK-Kaakkois-Suomi ja alueen metsänhoitoyhdistykset. Vetäjänä toimi Maaseudun Tulevaisuuden uutispäällikkö Niklas Holmberg.