Maaseutumatkailun kesä onnistui kohtuullisesti
Jukka Heikkonen ahersi lauantaina vuokramökkien ja -veneiden syyshuoltotöissä Pihlajaveden rannalla. Seuraava iso sesonki alkaa vuodenvaihteessa. niko nyrhinen Kuva: Viestilehtien arkistoMaaseutumatkailuyritysten kesäsesonki sujui melko mukavasti, vaikka kausi alkoi tyrmäävän kylmässä säässä kesäkuussa. Kun säätila vaihtui kestohelteeseen, matkailu piristyi.
Yllättäen ulkomaiset asiakkaat käyttivät uskollisemmin maaseutumatkailupalveluita kuin kotimaiset turistit. Tuoreen suhdannekyselyn mukaan noin 70 prosentilla vastaajayrityksistä kävi yhtä paljon tai jopa enemmän ulkomaisia asiakkaita kuin edelliskesänä.
Ne yrittäjät, joilla ulkomaisten turistien määrä väheni, ilmoittivat kadon tärkeimmiksi syiksi Ukrainan tapahtumat ja ruplan heikkenemisen. Olosuhteisiin nähden venäläisten matkailijoiden määrä säilyi kesällä kuitenkin hyvänä.
Kotimaisia matkailijoita ei ollut yhtä paljon kuin vuosi sitten kesällä. Yrittäjät arvioivat laskun johtuvan ennen kaikkea koleasta alkukesästä.
Myös huono yleinen taloustilanne heijastuu matkailuun. Esimerkiksi yritysasiakkaiden määrä on ollut laskussa. Kotimaassa myös perinteinen ryhmämatkailutapa tilausbussikyydillä näyttää olevan hiipumaan päin.
Kuluvalle syksylle matkailuyrittäjillä on vaatimattomat odotukset. Lähes puolet kyselyyn vastanneista yrittäjistä uskoon kysynnän putoavan viime syksyn määriin verrattuna. Matkailuyrittäjät toivovat, että Ukrainan tilanne helpottuisi ja matkailu palaisi entisille uomilleen.
Yrittäjät vaativat tiedotteessaan byrokratian – esimerkiksi tarkastusten ja lupahakujen – vähentämistä ja maaseutumatkailun ulottamista energiaverojen palautuksen piiriin. Myös kiinteistöverotus kaihertaa matkailualaa.
”Kiinteistövero kohdistuu rankimmin juuri maaseutumatkailuun. Jos yritys investoi esimerkiksi uusin mökkeihin ja parantaa laatua, siitä rangaistaan. Kiinteistöveron vastineeksi ei saa käytännössä mitään kunnallisia infrapalveluja haja-asutusalueelle”, maaseutumatkailuyrittäjien yhdistys toteaa.
Tulevaisuuden matkailupalveluissa sähköiset markkinointikanavat ovat välttämättömiä.
”Toki matkatoimistoja ja matkanjärjestäjiä edelleen on, mutta sähköisten kanavien kautta pienetkin matkailuyritykset ovat päässeet esiin”, kertoo maaseutumatkailun asiantuntija Kimmo Aalto Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestöstä.
Hän toivoo, että uusia palveluntarjoajia tulisi mukaan esimerkiksi Lomalaidun ry:n suomalaisille suunnatulle matkamaalle.fi -kanavalle. Lisäpotkua sähköisen markkinoinnin kehittämiseen toivotaan myös tulevan EU-ohjelmakauden hankkeista.
”Lisää sähköistä materiaalia kaivattaisiin esimerkiksi siitä, mitä matkailukohteissa voi tehdä ja millaisia paketteja yritykset tarjoavat.”
Aalto arvioi, että Suomessa on noin 5 000 maaseutumatkailuyritystä. Niistä noin 1 600 toimii maatiloilla. Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n, Lomalaidun ry:n ja MTK:n teettämään suhdannekyselyyn vastasi 110 yrittäjää.
HANNA LENSU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
