Turvekesästä tulossakorkeintaan välttävä
Pikku-Juuvinsuo Karstulan ja Soinin rajoilla vaatii viikon poudan, ennen kuin Teijo Peltonen pääsee jatkamaan turpeennostoa. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkistoSateet ovat pysäyttäneet turpeentuotannon lähes koko Suomessa. Tämän hetken arvion mukaan Vapo saa korjattua jyrsinpolttoturvetta enintään 11–12 miljoonaa kuutiota. Määrä olisi 60 prosenttia tavoitteesta.
Palaturvettakin Vapo uskoo saavansa enintään noin 60 prosenttia vajaan miljoonan kuution tavoitteesta. Ympäristöturpeen tuotantotavoite on yli miljoona kuutiota, siihenkään ei ylletä.
”Pitkä poutajakso voi teoriassa parantaa tilannetta, mutta tämä on epätodennäköistä. Lähiajan sääennusteet ovat turvetuotannon kannalta huonoja”, Vapo Biopolttoaineet liiketoiminta-alueen johtaja Pasi Koivisto sanoo.
Tulevana talvena Vapo joutuu purkamaan vanhoja varastoja ja kuljettamaan turvetta asiakkaille entistä pidempiä matkoja.
Alkukesän keleissä on korostunut tuotantoalueiden laatu. Uusilta turvekentiltä on pystytty nostamaan myös lyhyempinä poutajaksoina. Vanhemmat ohutturpeiset kentät vaativat pitemmän kuivumisajan sateiden jälkeen.
”Itä-Suomen tilanne on vähän parempi kuin Suomessa keskimäärin, mutta ei kannata kehua”, Vapo Biopolttoaineet itäisen alueen johtaja Lauri Korkeala toteaa.
Jyrsinturpeen tuotannossa on vielä mahdollisuuksia yltää yli puoleen tuotantotavoitteesta, mutta se vaatisi muutaman viikon poutaa. Seuraava kymmenen vuorokauden ennuste povaa sateita.
”Elokuulla tuotanto ei kestä sateita, pitkä yö leikkaa päivisin tapahtuvaa haihduntaa”, Korkeala selvittää.
Palaturpeen tuotantotilanne on jo lähes selvä, heinäkuun lopusta alkaen paloja ei juuri kannata pintaan nostaa, ne eivät ennätä kuivua. Korkealan mukaan Itä-Suomen palaturpeen nostotavoitteesta toteutuu noin puolet.
”Näin matalia tuotantolukuja suhteessa tavoitteeseen en muista tässä vaiheessa kesää”, Korkeala sanoo. Hän on ollut turvebisneksessä vuodesta 1975.
Vapolla on tuotannossa noin 45 000 hehtaaria suota. Koiviston mielestä kokonaispinta-alaa pitää pystyä kasvattamaan viidennes, jotta turpeen kysyntä voidaan turvata myös heikompina vuosina.
Joka vuosi tuotannosta poistuu noin 2 500 hehtaaria.
Keski-Suomessa Karstulassa ja Soinissa urakoiva Teijo Peltonen keräili aumamuoveja ja teki pintavalutuskenttiä perjantaina. Sateen kastelemille tuotantokentille ei ollut menemistä.
”Vesiensuojelutöissä riittää tekemistä niin paljon kuin ehtii, ainakin vuoteen 2014 asti”, Peltonen totesi. Hyvät kone- ja työmiehet on syytä työllistää myös sadepäivinä.
Peltonen urakoi Vapolle 70 suohehtaarilla. Reino Syrjälän kanssa hänellä on lisäksi samankokoinen yksityinen turvesuo.
Nostotavoitteesta Peltonen on saanut ylös jo 40 prosenttia.
Peltosta huolestuttaa tulevien lämmityskausien polttoainehuolto. Isoissa laitoksissa puu tarvitsee rinnalleen tukipolttoaineen, joista paras on turve.
”Todennäköisesti jo ensi talvena Suomessa poltetaan kivihiiltä suunniteltua enemmän”, Peltonen arvelee. Työ ja rahat valuvat ulkomaille, ilmastotavoitteet kärsivät.
Peltonen on hankkinut leipänsä turvesoilta jo 33 vuotta. Myös vuosi 1987 oli sateiden takia surkea. Silloin saatiin kasaan 15 000 turvekuutiota, seuraavana kesänä samalta alalta lähti yli kymmenkertainen määrä.
”Pienessäkin sateenvälissä on yritetty”, Peltonen kuvailee tämän kesän työskentelyä.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
