EU-johtajat puivat Kreikan kriisiä Brysselissä
Pääministeri Juha Sipilän mukaan Suomi ei ota uusia takausvastuita eurokriisin hoidossa. Ville-Petteri Määttä Kuva: Viestilehtien arkistoEuromaiden johtajat kokoontuivat eilen Brysseliin ratkomaan Kreikan velkakriisiä: valtiovarainministerit iltapäivällä ja maiden päämiehet illalla. Suomea illan kokouksessa edusti pääministeri Juha Sipilä (kesk.).
Kreikan hallituslähteet kertoivat maanantaina, että maalta olisi tulossa uusi oma esitys Brysseliin.
”Jatko riippuu paljolti siitä, mitä Kreikka tänään illalla ehdottaa ja mihin se on valmiina sitoutumaan”, kertoi Sipilä pian suuren valiokunnan kuulemisen jälkeen tiistaina.
Pääministerin mukaan Suomi vetää rajan Euroopan vakausmekanismi EVM:n uuteen pääomittamiseen.
Jo tiistaiaamuna Suomen EU-ministerivaliokunta oli linjannut, että Suomi voi hyväksyä vain toimet, jotka eivät lisää valtion kokonaisvastuita eurokriisin hoidossa.
”Kaiken lähtökohtana täytyy olla, että Kreikka sitoutuu tekemään ne uudistukset, jotka johtavat perusjäämän tielle, että velanhoitokykyä alkaa syntyä”, Sipilä totesi.
Kreikan kansanäänestyksessä hylättiin edellisen lainapaketin ehdot. Sipilän mukaan Kreikka ja velkojat ovat kansanäänestyksen jälkeen entistä kauempana toisistaan.
”Tilanne on vaikea. Jos kansanäänestyksen tulos tulkitaan vastustuksena edellisen ohjelman ehtoja ja ehdollisuutta kohtaan, niin lähtökohta mahdollisen uuden ohjelman neuvotteluille on todella hankala”, Sipilä myönsi ennen lähtöään Brysseliin.
Neuvottelut jatkuvat nyt ensi kertaa sen jälkeen, kun Kreikan pääministeri Alexis Tsipras ilmoitti järjestävänsä kansanäänestyksen. Sunnuntaina ratkenneessa äänestyksessä yli 60 prosenttia oli sitä mieltä, ettei velkojien ehtoja pidä hyväksyä.
”Kansanäänestyksen tulosta kunnioitetaan. Se on selvä asia. Pallo on Kreikalla”, Sipilä sanoi.
”Euromaiden päämieskokouksessa ei tehdä mitään päätöksiä Kreikalle myönnettävistä uusista lainaohjelmista”, kertoi Sipilä, jonka mukaan kokous korkeintaan indikoi osapuolten valmiutta neuvotella lainapaketeista.
Hänen mukaansa on liian aikaista puhua myöskään Kreikan velan anteeksiantamisesta. Vaikka Kreikka nostaisi toivomuksen pöydälle, ei ajatus todennäköisesti herätä innostusta.
”Kun näistä yleisesti on kollegoiden kanssa keskusteltu, niin kyllä näihin haircuttiin ja velkojen leikkaamiseen on hyvin kielteinen suhtautuminen kaikissa jäsenmaissa.”
Haircutilla tarkoitetaan velkojen arvon alentamista. Kreikan velkoja yksityisille rahoittajille leikattiin viimeksi vuonna 2011.
Uutta tukipakettia saadaan tuskin aikaan kahdessa viikossa ennen seuraavan Euroopan keskuspankin lainaerän erääntymistä.
Lyhyenkään aikavälin instrumenteista ei Sipilän mukaan ennen huippukokousta ehditty keskustella.
Yhdysvaltain ja Japanin talousviranomaiset ilmoittivat toivovansa pikaista ratkaisua euroryhmältä ja Kreikalta. Yhdysvaltain valtiovarainministeri Jack Lew toivoi sopimusta, jossa Kreikka kykenee jatkamaan eurovaluutassa.
Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) mukaan Kreikan eroaminen eurosta olisi moraalisesti oikea ratkaisu.
Matti Riitakorpi
Olli Toivanen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
