Viljelijät äänestivät muita ahkerammin

Viljelijät pitävät äänestämistä oikeutena ja velvollisuutena. Kevään EU-vaalissa he pitivät oikeudestaan kiinni tarkemmin kuin muut suomalaiset. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

Viljelijöistä 67 prosenttia kävi äänestämässä toukokuun lopun EU-vaalissa, kertoo Gallup Elintarviketiedon kesäkuussa tekemä kysely.

Viljelijöiden äänestysvilkkaus ylitti selvästi koko maan äänestysprosentin 40,9. Koko EU:ssa äänestysprosentti oli 43,1.

Viljelijöiden ahkera äänestäminen oli odotettua. Ennen vaaleja tehdyssä kyselyssä 54 prosenttia vastasi äänestävänsä varmasti. Koko väestössä niin vastasi 38 prosenttia. Ero vain kasvoi vaalipäivänä.

Viljelijöistä ahkerimmin äänestivät viljanviljelijät ja MTK:n jäsenet. Hehtaarit ja ikä lisäsivät äänestämisen todennäköisyyttä.

Kyselyyn vastanneista 62 prosenttia ilmoitti äänestäneensä keskustaa. Jos huomioon otetaan vain puolueen kertoneet, keskusta sai viljelijöiden äänistä 77, perussuomalaiset 10, kokoomus 9 ja kristillisdemokraatit 2,5 prosenttia. RKP:n ääniosuutta kysely ei kerro, koska vastaajat olivat Manner-Suomen suomenkielisiltä alueilta.

Viljelijöille tärkein syy äänestämiseen oli tapa. 62 prosenttia ääntään käyttäneistä perusteli sen olevan oikeus ja velvollisuus. Tämä perustelu oli muita useammin tärkeä nuorille, keskustalaisille ja perussuomalaisille.

Toiseksi tärkein syy oli halu saada EU-parlamenttiin maaseudun tuntemusta. Niin äänestämistään perusteli 47 prosenttia viljelijöistä. Muita useammin tätä mieltä olivat kokoomuslaiset viljelijät.

Vastaaja sai halutessaan mainita useamman kuin yhden syyn. Siksi prosentit menevät yli sadan.

Tiettyä ehdokasta halusi tukea joka kolmas viljelijä ja tiettyä puoluetta lähes yhtä moni.

Äänestäneistä viljelijöistä 21 prosenttia halusi EU-parlamenttiin nimenomaan oman alueensa edustajan. Itä-Suomessa sitä piti tärkeänä joka kolmas viljelijä, Etelä-Suomessa vain joka kymmenes.

Äänestämättä jättämiseen suurin syy oli ajan puute. Sen kertoi syyksi joka kolmas kotiin jäänyt, useimmin nuoret ja isojen tilojen viljelijät. EU-vaali oli tänä vuonna 25.5., jolloin maatiloilla tehtiin toukotöitä. Lisäksi viljelijöistä 7 prosenttia piti matkaa äänestyspaikalle liian pitkänä ja hankalana, useimmin Itä-Suomessa.

Joka neljäs perusteli äänestämättömyyttä sillä, ettei äänellä kuitenkaan olisi ollut merkitystä. Sitä mieltä viljelijät olivat useimmin Väli-Suomessa; etelässä ja pohjoisessa vaikuttamiseen uskottiin enemmän.

Joka kuudes jäi kotiin vastalauseeksi EU:lle. Protestimielialaa oli eniten Länsi-Suomessa.

61 prosenttia MTK:n viljelijäjäsenistä yhtyi MTK:n kantaan, ettei MTK:lla ollut EU-vaalissa kantaa. Joka kolmas olisi toivonut etujärjestöltä jotain suositusta. Mielipiteet kuitenkin jakautuivat siitä, olisiko suosikkeja pitänyt olla vain yksi, yksi joka puolueesta vai useampia samastakin puolueesta.

Muita useammin suosituksen olisivat hyväksyneet nuoret ja pienten tilojen viljelijät. Heistäkin enemmistö oli kuitenkin suositusta vastaan.

Eniten suositusta kannattivat kristillisdemokraattien äänestäjät. Ehtona oli, että suosikki nimetään jokaisesta puolueesta.

Gallup-Elintarviketiedon kyselyyn vastasi kesäkuussa 602 viljelijää. He edustavat Manner-Suomen suomenkielisiä tiloja.

Kysely tehtiin Maaseudun Tulevaisuuden tilauksesta.

HEIKKI VUORELA

Avaa artikkelin PDF