Ongelma on talouden kuihtuminen
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) järjestämä seminaari talousvaikuttajille yritti etsiä lääkkeitä Suomen heikkoon taloustilanteeseen. Yhtä ohjenuoraa ei löytynyt, sen sijaan löytyi joukko erilaisia yksittäisiä havaintoja ja esityksiä.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvioi kriittiseen sävyyn julkisen talouden paisumista. Niinistön mukaan Suomen julkinen sektori alkaa olla maailmanennätysluokkaa, kun sen koko lähentelee 60:tä prosenttia bruttokansantuotteesta.
Niinistö arvosteli myös valtiontalouden tuottavuusohjelman saavutuksia. Hän arvioi,
että tuottavuusohjelma on kohdistunut lähinnä suorittaviin tehtäviin eli niihin, jotka palvelevat kansalaisia. Sen sijaan johtoporras on jäänyt ennalleen.
”Onhan siitä se hyöty, että seminaareissa riittää julkisen sektorin edustajia jatkossakin”, presidentti letkautti.
Niinistöllä oli viesti myös yrityksille. Niiden kannattaisi nyt investoida Suomeen, jonka yritysvero on laskettu ennätysmäisen alhaiseksi.
Presidentin molemmat nuolet ovat paikallaan. Julkisen talouden paisuminen on ongelma. Ennen muuta se on suhteellinen ongelma.
Jos Suomen kansantalous olisi kasvanut samassa tahdissa kuin vaikkapa Ruotsin talous, meillä olisi paljon pienempi velka kuin nyt on. Ongelma ei ole pelkästään julkisen talouden suuri koko. Suurempi ongelma on se, että muu talous on niin pieni. Suomen talous ei ole kasvanut viime vuosina lainkaan.
Suomessa ei investoida riittävästi. Suomen vienti on ollut vaikeuksissa jo kauan eikä nopeaa muutosta ole näköpiirissä. Suomen taloudella on kilpailukykyongelma, joka johtuu osaksi euron korkeasta kurssista, osaksi talouden omista ongelmista.
Suomalaiset tuotteet ovat menettäneet asemiaan markkinoilla, mistä Nokian romahdus on pahin esimerkki. Metsäteollisuus, joka pitkään oli viennin lippulaiva, on heikentynyt merkittävästi. Outokummun kaltaiset raskaan metallin yritykset ovat olleet myös vaikeuksissa.
Suomen talouden ongelmiin ei ole yhtä eikä kahta syytä. Hihat on käärittävä sekä julkisen talouden että yritysten puolella.
Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju löysi Ylen haastattelussa valtion tuottavuusohjelmasta myös saavutuksia. Kangasharjun mukaan tuottavuus on noussut noin prosentin vuosivauhtia ja näkyviä onnistumisia on tullut. Yksi hyvä esimerkki on verohallinnon atk-järjestelmän rakentaminen. Nykyinen verohallinto on tehokas, palveleva ja kehittyvä hallinnonala.
Valitettavasti myös huonoja esimerkkejä riittää. Vaikka hallintoa on paljon, palvelut kaikilla aloilla eivät toimi.
Tasavaltaan on syntynyt koko ajan myös uutta byrokratiaa. Aiemmin ei tarvittu esimerkiksi maataloustukien tarkastajia. Nyt heitä on satamäärin. Syynä on EU:n byrokratian asettama vaatimus.
Ympäristöhallinto kaikkine rönsyineen on myös hyvä esimerkki hallintopöhöstä. Kun kaikkea pyritään säätelemään entistä tarkemmin, tarvitaan lisää tarkastajia ja ylitarkastajia. Uuden yksikön perustaminen minkä tahansa asian hallinnointiin ei ole temppu eikä mikään.
Kun yritysjohtajat puhuvat mielellään veroista ja suuresta julkisesta sektorista, he voisivat myös auttaa omilla päätöksillään tasavaltaa nousuun. Presidentti Niinistökin arvosteli suoraan yrityksiä, jotka kikkailevat veronsa pois Suomesta. Lisäksi Niinistö muistutti yritysjohtajia, että yhteiskunta kouluttaa työvoimaa, tukee yrityksiä ja takaa niille vakaan toimintaympäristön.
Yritysjohtajienkin kannattaa miettiä sitä, että puhe on sitä uskottavampaa, mitä paremmin yritykset itse yhteiskuntavastuunsa hoitavat.
Poliitikkojen on tunnettava isänmaallinen vastuunsa. Sama koskee yritysjohtajia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
