Lomittajat opettelevat välttämään sähkön vaaroja
HÄMEENKYRÖ ( MT)
Maatalouslomittaja Esko Huusansaari-Ripatti vaihtaa kahvasulaketta.
Hän sai vaihtoon koulutusta Hämeenkyrössä.
”Tämä ei ole mikään yksinkertainen juttu”, HuusansaariRipatti tuumii.
Kahvasulaketta käytetään isoilla tiloilla ja teollisuudessa, kun tarvitaan suurta virrankatkaisukykyä.
Huusansaari-Ripatti käyttää kasvomaskia ja suojahihallista kahvasulakkeen vaihtotyökalua. Valtuutettu tarkastaja Leo Kallio opastaa. ”Väärin vaihtaminen aiheuttaa vaaraa. Tässä työssä ei saa hosua.”
Sata maatalouslomittajaa Pirkanmaalta sai kaksi päivää koulutusta siihen, kuinka sähkölaitteiden kanssa on turvallista toimia. Turvariskejä opetellaan tunnistamaan.
Lomittajat opiskelevat ensin sähköteoriaa, sitten he harjoittelevat käytännössä maatilalla. He perehtyvät laitteiden oikeaan ja turvalliseen käyttöön.
”Puolet käsistä nousi, kun kysyimme, moniko lomittajista on saanut sähköiskun”, diplomi-insinööri Sirpa Tertsunen Agro-Elektrosta kertoo.
Kahvasulakkeen vaihtoa opastetaan aina paikan päällä maatilan omalla sähkökeskuksella. Opastusta antaa ainoastaan sähköalan ammattilainen.
”Kahvan vaihdossa voi pahimmillaan syntyä valokaari ja tulla erittäin vakavia sähkötapaturmia”, Kallio sanoo.
Sulakekoot suurenevat isoilla maatiloilla, joille hankitaan lypsyrobotteja sekä isoja tilatankkeja ja niiden pesujärjestelmiä. Rehunkäsittely teknistyy.
Sastamalan lomituspalvelujohtaja Raili Puro korostaa, etteivät lomittajat vaihda kahvasulakkeita. Koulutuksessa varaudutaan tulevaisuuteen.
Puron mielestä sähköoppi on tärkeää myös hallinnon työntekijöille. Heidän pitää osata, sillä lomittaja raportoi ongelmista heille.
”Lomittajalla on velvollisuus ilmoittaa vaarallisista sähkövirityksistä. Hallinto selvittää asiaa maatilan kanssa.”
Lomittajia ei voi pakottaa vaihtamaan kahvasulakkeita. Isännän opastus ei oikeuta niiden vaihtoon.
Normaalit 25 ampeerin sulakkeet saa vaihtaa ilman opastusta.
Toimitusjohtaja Veikko Tertsunen Agro-Elektrosta painottaa, että sähkölaitteiden kunto ja työturvallisuus ovat aina maatilalla viljelijän vastuulla.
”Viljelijät ja lomittajat eivät saa itse tehdä sähköasennuksia”, Tertsunen on ehdoton.
Agro-Elektro kouluttaa viljelijöitä myös sähköpalojen ja sähköiskujen riskeistä. Työt lisääntyvät, joten viljelijöillä ei ole aina aikaa lähteä koulutukseen.
”Maatalouskoulutuksessa pitäisi olla enemmän sähköasioita”, Sirpa Tertsunen ehdottaa.
Maatalouslomittaja Satu Koskela käynnistää maatilan varavoimaa, aggregaattia. Saman hän on tehnyt tositilanteessa.
Koskela lomitti karjatilalla Tapani-myrskyn aikoihin kolmisen vuotta sitten.
Myrsky katkaisi sähköt. Maatila toimi kolme päivää varavoimalla.
”Lypsy pelasi ja vettä saatiin eläimille.”
Koskela neuvoo maatiloja varustautumaan tarpeeksi isolla aggregaatilla. Traktori kulutti paljon polttoainetta, mutta kaikki eläimet pelastuivat.
”Oli hieno tunne, kun valot paloivat taas normaalisti.”
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
