Espoolaispoliitikko asettuikunnanjohtajaksi Savon sydänmaille
Suurmiesten kintereillä. Mika Sivula sai Urho Kekkosen kotikunnan johdettavakseen. Itsekin keskustataustainen Sivula on syntyisin Johannes Virolaisen kunnasta, Lohjalta. Pentti Vänskä Kuva: Viestilehtien arkistoPIELAVESI (MT)
Kun espoolainen Mika Sivula kertoi muuttavansa Pielavedelle, kummasteltiin ratkaisua tuttavapiirissä.
Pohjoissavolaisen pienen kunnan uudelle kunnanjohtajalle ratkaisu oli lopulta kuitenkin helppo ja luonteva.
”Kyllähän sitä ihmeteltiin nimenomaan pääkaupunkiseudulla, että miten voin asettua maalle. Itselleni maaseutu ei ole koskaan ollut mikään suuri ja myyttinen tuntematon mörkö. Vietin lapsuuteni kesät aina maalla.”
Sivulan vaimo on kotoisin Pielavedeltä. Kunnassa on myös lasten mummola.
”En olisi ehkä lähtenyt muun kunnan johtoon. Pielavedelle oli helppo tulla, kun sosiaaliset verkostot olivat valmiina. Läheiset ja ystävät ovat arjessa tärkeitä.”
34-vuotias Sivula on koulutukseltaan teologian maisteri. Ennen kunnanjohtajan pestiä hän työskenteli keskustan eduskuntaryhmän koulutuspoliittisena sihteerinä.
Elokuun alussa työssään aloittanut Sivula kehuu Pielaveden kunnan palveluiden laatua.
”Lapsiperheen arki pyörii samojen asioiden ympärillä, asuipa sitten ruuhka-Suomessa tai syvällä maaseudulla. Työelämä sekä lasten koulu ja harrastukset vievät päähuomion. Lasten päivähoito toimii täällä jopa paremmin kuin isossa kaupungissa.”
Sivula kehuu erityisesti maaseudun rauhaa ja turvallisuutta.
”Ei arkielämästä puutu mitään, mitä kaupungissa olisi. Siellä on ehkä pari huvipuistoa lähempänä. Mutta vastavuoroisesti tämä tienoo on kauneinta Järvi-Suomea”, Sivula puntaroi.
Pielaveden kunta on panostanut palveluihin. Lapsiperheiden lisäksi keskitytään ikääntyvän väestön hoivaan.
”Tämä on ollut tietoinen valinta. Ihmiset saavat nauttia laadukkaista palveluista, ja kunta satsaa niihin rahaa niin paljon kuin voi.”
Pielavedellä on vuonna 2012 hieman yli 5 000 asukasta.
Väkiluku on laskenut vuosikausia tasaisesti, mutta tänä vuonna muuttovoittoa on tullut kymmenen hengen verran.
”Kesäisin väkiluku kasvaa reilusti. Kunnan alueella on 1 600 loma-asuntoa. Mökkiväki viettää täällä yhä pidempiä aikoja.”
Nyt kuntaa ollaan valtiovallan toimesta kuitenkin usuttamassa kuntaliitoksiin. Tuore kunnanjohtaja ei näe tässä mitään järkeä.
”Pielavesihän on piirretty karttaharjoituksissa Iisalmeen. Liitoksesta on hyvin vaikea löytää suuria etuja. Sijaitsemme maakunnan reuna-alueella ja teemme jo nyt valtavasti yhteistyötä muiden kuntien kanssa. Suuri kuntaliitos ei parantaisi palveluiden laatua millään tavalla, mutta lähidemokratian kannalta se olisi ongelmallinen”, Sivula näkee.
Ensi valtuustokaudella ratkeaa, mihin suuntaan Pielavesi kuntakartalla kallistuu, vai pyrkiikö kunta säilyttämään itsenäisyytensä.
Pielavedellä verrattain suuri osuus kunnan väestöstä saa elantonsa alkutuotannosta, maa- ja metsätaloudesta.
Palveluista elantonsa saa 60 prosenttia kuntalaisista, alkutuotannosta 28 ja jalostuksesta 12 prosenttia.
”Luonnollisesti alkutuotannon tulevaisuus määrittelee pitkälti Pielaveden tulevaisuutta. Toisaalta työkykyiset ja -haluiset työllistyvät kunnassa tosi hyvin. Monissa yrityksissä on tarvetta työvoimalle ja palveluissa työvoimapula on suorastaan huutava.”
Pielavedellä ei ole yhtä merkittävää työllistäjää, mutta Sivula kääntää sen vahvuudeksi.
”Kaikki ei ole niin sanotusti yhden kortin varassa. En joudu valvomaan öitäni peläten, että yksi suuri firma lähtee pois”, Sivula naurahtaa.
Pielaveden oma poika Antti Ruuskanen piti Suomen keihäsmainetta yllä Lontoon olympialaisissa tuomalla pronssimitalin jylhiin savolaismaisemiin.
Menestystä juhlistetaan ensi sunnuntaina Pielaveden torilla.
”Järjestämme Antin kunniaksi mukavat savolaiset kyläjuhlat. Antin lisäksi tunnustusta ansaitsevat hänen tukijansa ja tuttavansa. Kunta palkitsee heittäjäsankariaan yllätyspalkinnolla”, Sivula kertoo.
Olympiapronssi on ollut kuntalaisille valtavan suuri asia.
”Kyllähän pielaveteläiset kulkevat tuolla kylillä ylpeydestä piukeina. Ei täällä ole paljon muusta puhuttukaan”, kunnanjohtaja taustoittaa.
”Anttihan on tuollainen rehellinen savolaismies – kaikesta huokuu, että se on täältä lähtöisin. Tällaisia veijareita täällä on.”
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
