Ilmiöksi noussut maaseutubändiSteve ’n’ Seagulls rokkaa klassikot uusiksi
Steve ’n’ Seagulls harjoittelee illan esitystä varten Raffaellon terassilla Helsingissä. Ville-Petteri Määttä Kuva: Viestilehtien arkistoMiltä kuulostaa, kun viisi miestä soittaa ladon edessä alasimella, lusikoilla, kitaralla, banjolla ja haitarilla AC/DC:n Thunderstruck-kappaleen?
Se kuulostaa niin hyvältä, että musiikkivideo on katsottu kolmen viikon aikana Youtube-videopalvelussa 5,2 miljoonaa kertaa.
Vastaavassa tahdissa katsojalukuja ei ole kerännyt Cheek, Hanoi rocks eikä Yö.
Bändin tyylilajia voisi kenties kutsua savolaiseksi bluegrassiksi.
Jyväskylä takoi viisikon yhteen vuonna 2010.
Alle kuukausi sitten Steve ’n’ Seagulls räjäytti Youtube-potin.
Läpimurto koitti, kun kuuluisa amerikkalainen bändi Walk off the earth noteerasi yhtyeen sosiaalisessa mediassa.
Yhtäkkiä Thunderstruck-videota olikin jaettu Facebookissa miljoona kertaa.
Amerikkalainen aikakauslehti Guitar world ylisti artikkelissaan Matias Haaviston banjonsoittoa. Nyt kommentteja sataa.
”Tämä on mahtavaa. Lähetin videon kaikille tutuilleni”, ”Mitä kauemmin katson tätä, sitä parempi se on. En voi uskoa, että nämä tyypit eivät ole Amerikasta”, ”Viikingit soittavat banjoa!”, ”Bluegrass, Thunderstruck ja Suomi… kolme asiaa, joita en ikinä kuvitellut sanovani samassa lauseessa. Upeaa.”
Ihmeelliset soittimet kiinnostavat kuulijoita.
”Alasin oli vahinko, mutta se soi niin hyvin”, yhtyeen laulaja ja kitaristi Tomi Tajakka hymyilee.
Bändin tyyli elää edelleen. Toisinaan löytyy jotakin upeaa, kuten Thunderstruck.
”Kun tarpeeksi jankkaa, paskan sisältä löytyy lopulta se helmi”, Haavisto miettii.
Nyt helmistä on tekeillä levy, joka julkaistaan toivottavasti tämän vuoden puolella.
Levyn kantta varten on kerätty materiaalia faneilta: kuuntelijat ovat lähettäneet kuvia itsestään ja maatalouskoneistaan.
Isojen maatalouskoneiden Brasilia on lähtenyt mukaan innolla.
”Hankasalmelta ei ole vielä yhtään kuvaa”, Viljami Hänninen vinkkaa.
Keikkakutsuja on satanut Amerikkaan, Brasiliaan, Saksaan, Arubaan ja Balille. Baptistipastori on pyytänyt bändiä soittamaan amerikkalaiseen gospeltapahtumaan ja Teksasin erämaahan.
”Saõ Paulossa Brasiliassa meitä diggaillaan aivan erityisesti, mutta sehän onkin tiukka maatalousmaa”, Hänninen lataa.
Suomessakin bändiä on tänä kesänä viety. Paras keikkamuisto on Kihveli soikoon -festivaaleilta Hankasalmelta.
”Ennen keikkaa satoi rankasti”, Leevi Pukki kertoo. Mutainen telttakatos antoi oivan pohjan kantrityyliselle soitannolle.
Kuumuus nostatti kosteuden utuna ilmaan, henkselit paukkuivat, banjo soi ja tunnelma nousi kattoon.
Koska yhtyeellä on matkaa ulkomaisten faniensa eteen, he haaveilevat lähettävänsä keikkansa verkossa livestream-esityksenä maaseudulta ympäri maailmaa.
Mikä sitten tekee bändistä suositun? Haavisto arvelee, että kyse voi olla päälle liimaamattomasta maanläheisyydestä. Hänninen epäilee, että miesten komeutta on vaikea vastustaa.
Komeuden lisäksi maaseutu on tärkeä osa yhtyeen identiteettiä.
Mitä Steve ’n’ Seagulls keksii seuraavaksi?
”Jos vetten päällä oppisi kävelemään”, Hänninen tuumii.
Katse kääntyy hotellin avoimesta ovesta ulos: rankkasade vain yltyy ja keikka alkaa pian terassilla. Tavoite ei ole tänään kaukana.
TUULIKKI VIILO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
