Kouluruoan hintaero yllättää – Millainen on yli kympin ruoka verrattuna alle kahden euron satsaukseen?

Seiskaluokkalaiset Sohvi Tikkanen ja Seela Honkavaara ottamassa ruokaa keskiviikkona Pelkosenniemen koulussa. Kuva: Jouni Porsanger

Pelkosenniemellä kouluruoka maistuu lapsille.

”Meillä kaikki lapset ja nuoret menevät syömään”, kertoo kunnan vt. hyvinvointijohtaja Sirpa Koskenlaine.

Miten yläkoululaiset saa syömään kouluruokaa? Asiaa on pohdittu monessa kunnassa viime aikoina. Syyskuussa julkaistu kouluterveyskysely kertoi, että yhä harvempi nuori syö koululounaan päivittäin. Ammatillisten oppilaitosten tytöistä sekä 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä näin tekee alle puolet.

”Se on ihan kiinni siitä, mitä raaka-aineita käytetään ja miten niitä käytetään”, vastaa Koskenlaine.

Ruoka maittaa lapsille Koskenlaineen mukaan, kun keittiöhenkilökunnan työtä ja osaamista arvostetaan ja heille annetaan mahdollisuus tehdä työnsä hyvin.

Kuntien välillä on valtavia eroja peruskoulun kouluruokailun kustannuksissa.

Eniten rahaa käyttää Pelkosenniemi, jossa kouluruokaan käytetään rahaa 10,98 euroa oppilasta kohden päivässä.

Vähiten rahaa kouluruokaan käyttää Riihimäki. Aterian hinta oppilasta kohden on 1,77 euroa, Opetushallituksen raportti vuodelta 2024 kertoo.

Alakoululaiset syövät molemmissa kunnissa kouluruuan joka päivä. Pelkosenniemellä kouluruuan syövät päivittäin myös kaikki yläkoululaiset. Riihimäellä 58 prosenttia 8.–9. luokkien oppilaista ei syö koululounasta päivittäin, tuore kouluterveyskysely kertoo.

(Juttu jatkuu faktalaatikon jälkeen.)

Peruskoulun lounaan hinta on matala, myöntää Riihimäen kaupungin palvelukoordinaattori Niina Niskanen.

”Tämän vuoden arvonlisäveroton hinta on kaksi euroa, mutta matalahan se on joka tapauksessa.”

Vanhemmat ovat Niskasen mukaan antaneet palautetta hinnasta.

Riihimäellä tarjolla on perinteisiä kouluruokia, kuten jauhelihakastiketta, lihapyöryköitä, makaronilaatikkoa ja hernekeittoa. On myös tortillapäivä ja syksyn listoilla butter chickeniä.

Ruuan kotimaisuusaste on 75 prosenttia.

”Koen, että se on aika hyvällä mallilla. Lihatuotteet ja maitotuotteet ovat täysin kotimaisia.”

Riihimäellä peruskoulun ruoka tehdään kouluruokasuositusten mukaan. Kasvisruokaa on tarjolla kaikille kerran viikossa.

”Meillä voisi varmaan olla enemmänkin kasvisruokaa, mutta sen suosio on meillä aika matala”, kertoo Niskanen.

Nykyistä sopimusta palveluntuottaja Palmian kanssa on jäljellä muutama vuosi. Niskasen mukaan nyt pohditaan jatkoa.

”Jatketaanko ulkoistetuilla palveluilla vai olisiko oma palvelu mahdollinen?”

Keskiviikkona Pelkosenniemen koulussa ruokana oli lohikeittoa Sallan Naruskassa kasvatetusta kirjolohesta sadan kilometrin päästä. Kuva: Jouni Porsanger

Myös 900 asukkaan Pelkosenniemellä edessä on ensi vuonna ruokapalvelujen kilpailutus.

”Kunnalla on kova säästökuuri. Uudet päättäjät haluavat kartoittaa erilaisia vaihtoehtoja ruokapalveluiden tuottamiseen”, kertoo koulun ruokapalvelut nyt tuottavan Neidon Sydämen yrittäjä ja omistaja Riitta Kulju.

Pelkosenniemi käyttää Opetushallituksen tietojen mukaan kouluruokaan eniten rahaa. Ruokakuluja nostaa se, että 8,90 euron lounaan lisäksi koulu tarjoaa lapsille välipalan maksuttomassa iltapäiväkerhossa. Kuljetuksilla kulkevista lapsista viimeiset ehtivät kotiin Pyhätunturille kuuden maissa.

”Osalle lapsista kouluruoka on päivän ainoa lämmin ateria”, kertoo Koskenlaine.

Pelkosenniemellä yrittäjä leipoo itse leivät näkkileipää lukuun ottamatta. Kuva: Jouni Porsanger

Pelkosenniemellä kouluruoka on perinteistä kotiruokaa. Se valmistetaan itse alusta alkaen.

”Kaikki raaka-aineet tulevat koululle raakoina ja käsittelemättöminä muutamia lasten toivomia eineksiä lukuun ottamatta”, kertoo Kulju.

Kotimaisuusaste on 95 prosenttia ja lähiruokaa on oltava ruuasta vähintään 20 prosenttia. Lapissa lähialue tarkoittaa, että ruoka tulee 100–200 kilometrin säteeltä.

”Perunat tulevat meille Kemijärveltä 50 kilometrin päästä. Perunankasvattaja tuo ne kaksi kertaa viikossa. Kala tulee Sallan Naruskasta. Karitsa tulee 20 kilometrin päästä. Paikalliset ahkerat eläkeläiset poimivat marjat”, kertoo Kulju.

”Naudanliha on ollut aika huippuhinnoissa, paikallista poronlihaa saa samalla hinnalla tai jopa halvemmalla. Myös hirveä ostetaan paikallisilta hirviseuroilta. Yrittäjän omalla kasvimaalla kasvaa perunoita, porkkanoita, lanttuja ja nauriita”, kertoo Koskenlaine.

Leivät yrittäjä leipoo itse näkkileipää lukuun ottamatta.

”Hyvin erilaista ruokaa tarjotaan kuin etelän isoissa kouluissa”, kertoo Kulju.

Kasvisruokavaihtoehto on Pelkosenniemellä tarjolla joka päivä. Kansalliset ravitsemussuositukset ovat Kuljun mukaan muuttaneet ruokailua kasvispainotteisempaan suuntaan. Viikosta on pudotettu pois yksi punaisen lihan annos. Esimerkiksi jauhelihan sekaan laitetaan puolet kotimaista härkäpapurouhetta.

Keittiötyöntekijä Malla Kunnari on ylpeä kouluruuan tasosta. Kuva: Jouni Porsanger

Keskustelua kouluruuan hinnasta käydään Pelkosenniemellä koko ajan, kertoo Koskenlaine.

Neidon Sydän tekee ruokaa päivässä 120 annosta, 60–70 koululaiselle ja 50 varhaiskasvatuksen lapselle.

”Samalla työntekijämäärällä pystyisi tekemään ruokaa vaikka 300 ihmiselle. Mutta meitä ei ole kolmeasataa. Jos olisi, aterian hintahan olisi ihan eri luokkaa”, kertoo Koskenlaine.

Lasten syömän ruuan määrä on Kuljun mukaan kasvanut Pelkosenniemellä kovasti. Määrää ei rajoiteta, mutta lapsia kannustetaan syömään lautasmallin mukaan.

”Lapset tykkäävät ja hakevat lisää.”