Nukketeatterin taika pysäyttää
Esiopettaja Leena Simola järjestää Jokioisten eskarilaisia odottamaan nukketeatteriesityksen alkamista. 6-vuotiaat Essi Matlin, Emilia Jaakkola ja Ninni Santakangas (oik.) odottavat jo jännittyneinä alkua. Kuva: Viestilehtien arkistoTAMPERE/JOKIOINEN (MT)
Valot pimenevät ja lapset hiljentyvät kuin taikaiskusta. Pikku-Aasi vie lasten huomion kokonaan. Tarina alkaa.
Teatteri Mukamas vieraili joulunalusviikolla Jokioisten Teerimäen päiväkodissa.
”Jouluyö on ihana joulukuvaelma, joka kuuluu suorastaan kansanperinteeseemme. Meillä esitys on käynyt useana vuotena ja aina se on todella suosittu niin lasten kuin vanhempienkin keskuudessa”, kiittelee johtava lastentarhanopettaja Kristiina Kankaanpää.
Nukketeatterin myötä lapset pääsevät tutustumaan uudenlaiseen kulttuurimuotoon ensimmäistä kertaa.
”Lapsille tämä on kokemus. Olemme kiitollisia, että meillä on edelleen nukketeattereita, jotka tekevät vierailuita tänne maaseudullekin.”
Jouluyö-esitys sai ensi-iltansa jo 1.12.1996, joten esityksellä on pitkät perinteet.
”Se on vanhin esityksistämme. Jokin kumma taika siinä on, että joka vuosi sitä kysytään. Ja tämänkin joulun alla yli viisikymmentä kertaa!” laskee Teatteri Mukamaksen taloudesta vastaava teatterisihteeri Veronica Stycz.
Vaikka tarina kertoo Marian ja Joosefin matkasta Betlehemiin, se ei ole joutunut uskontokriittisten hampaisiin kuten Suvivirsi.
”Minusta olisi hassua kieltää suomalaisissa kouluissa kristilliset perinteet. Meillä puhutaan kansainvälisyydestä ja eri uskonnoista, mutta omasta perinteestämme pitäisi vaieta”, pohtii teatterinjohtaja, ohjaaja Mansi Stycz.
Tamperelainen Teatteri Mukamas on tilastojen mukaan ahkerimmin eri puolilla Suomea kiertävä nukketeatteri. Vuonna 2011 sen 215 esityksestä 106 nähtiin Pirkanmaan ulkopuolella.
”Meille lapset ovat samanarvoisia kotipaikasta riippumatta. Kierrämme esiintymässä ympäri Suomea, eivätkä pohjoisen lapset joudu maksamaan kilometrikorvauksia”, korostaa Veronica Stycz.
Esityksen hinta on siis sama riippumatta tilaajan paikkakunnasta. ”Esitys on täysin samanlainen aina. Kaikki kulkee mukana pakettiautossa.”
Olennainen osa nukketeatterin toimintamahdollisuuksia ja perusta esitysten saamiselle joka puolelle Suomea on valtionosuusjärjestelmä.
Teatteri Mukamas sai Teatterin tiedotuskeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2011 valtionapua 12,66 euroa lippua kohden. Yhtä esitystä kohden summa on 1509,38 euroa.
”Ilman valtionapua liikkuminen loppuisi kuin seinään. Nukketeattereilla on aikuisten menot, mutta lasten tulot”, tietää teatterinjohtaja Mansi Stycz.
Vaikka toimivia nukketeattereita on Suomessa tällä hetkellä kymmeniä, valtionapua saa vain kolme: Teatteri Mukamas Tampereelta, Teatteri Hevosenkenkä Espoosta ja Teatteri Sampo Helsingistä.
”Onneksi olimme toimineet riittävän pitkään, kun laki valtionosuuksista astui 90-luvun alussa voimaan. Mukaan pääsy oli meille elintärkeää.”
Nukketeattereiden saamat valtionavut ovat teatterimaailmassa pieniä. Esimerkiksi Tampereen Työväen Teatteri sai viimeisimmän tilaston mukaan valtionapua 31,23 euroa per myyty lippu, Kansallisteatteri 78,29 euroa per myyty lippu ja Svenska Teatern huikeat 101,89 euroa per myyty lippu.
Mansi Stycz on yksi Teatteri Mukamaksen alkuperäisistä perustajista. Vuonna 1979 perustettu tamperelainen nukketeatteri vei silloisen opiskelijan mennessään.
”Nukketeatteri on ihastuttava laji teatteriperheessä. Tämä on elämäntapa.”
Kiertolaisuus on kuulunut alusta asti Mukamaksen toimintaan, vaikka myöhemmin nukketeatteri saikin vuokrattua Tampereen kaupungilta oman talon Tampereen Pispalasta.
”Elävä kosketus taiteeseen ja tekemiseen on unohtumassa, kun lapset istuvat kaikenlaisien ruutujen ääressä. Nukketeatteri välittää voimaa ihmisiltä ihmisille, vaikka välissä onkin nukke.”
STINA HAASO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
