Lehtolaisenuutuus onnahtelee
kirja
Leena Lehtolaisen ”Paholaisen pennut” päättää hänen tuoreimman dekkarisarjansa. Kolmeen kirjaan venytetystä tarinasta jää suuhun väljähtynyt maku.
Kirja kertoo Hilja Ilveskeron seikkailuista henkivartijana. Yritystä on kansainvälisen jännityskertomuksen suuntaan, mutta siihen Lehtolaisen kyvyt eivät riitä, vaan hän jää auttamatta sillä saralla kunnostautuneiden mieskollegojensa jalkoihin.
Ohueksi ja sekavaksi jäävän juonen sijaan kirjan viehätys lepää kioskikirjamaisten henkilökarikatyyrien varassa. Ne lakkaavat nopeasti kiinnostamasta. Vain Ilveskeron vanha poliisiystävä on kunnolla lihaksi ja vereksi kirjoitettu hahmo.
Lehtolaisen kerrontaa jarruttaa tarve kerrata edellisten kirjojen tapahtumia. Lyhyet muutaman lauseen takaumat korostavat juonen heikkoutta ja sitä ettei tarina kanna.
Lievää kerronnallista ongelmaa aiheuttaa myös kirjaan tungettu ilveshehkutus. Se tuntuu lähes joka kerta päälleliimatulta, mikä alkaa vähitellen ärsyttää lukijaa.
Edes kirjan nimi ei vaikuta kovin onnistuneelta.
JARMO PALOKALLIO
Paholaisen pennut.
Leena Lehtolainen. Tammi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
