Meteorologi kertoo, miten tavallinen ihminen voi selvittää menneiden aikojen säätilan

Poutasää vaihtui sadekuuroon 4.10.2006 Somerolla. Kuva: Kari Salonen

Miten paljon Ilmatieteen laitos tallentaa säädataa, eli miten jonkun tietyn päivän tietyn havaintohetken säätä pystytään jälkikäteen kaivamaan laitoksen arkistoista esiin? Esim. jokin historiallinen tapahtuma: jos keksin jälkikäteen, että siihen on ollut syynä tapahtumahetken säätila, voidaanko se kaivaa esiin arkistoista ja kuinka tarkasti?

Ilmatieteen laitos arkistoi kaikki pintasäähavainnot.

Havaintoasemasta riippuen havaintotietoa on saatavilla sähköisessä muodossa aina vuodesta 1960 alkaen. Tätä vanhempaa havaintotietoa on tallessa myös runsain mitoin noin 1850-luvulta alkaen. Esimerkiksi Helsinki Kaisaniemi havaintoasema on perustettu jo 1844.

Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta löytyy nykyään havaintojen latauspalvelu, jonka avulla käyttäjä voi itse ladata säähavaintoja haluamaltaan havaintoasemalta kätevästi. Ihan tavan tallaaja voi siis käydä tutkimassa sieltä menneitä säähavaintoja.

Tarvittasessa voi ottaa yhteyttä myös ilmatieteen laitoksen ilmastopalveluun, joka auttaa havaintojen löytämisessä. Ilmastopalvelu voi avustaa myös esimerkiksi poliisia tai vakuutusyhtiöitä säähän liittyvien vahinkotapausten selvittelyssä.

Lähetä oma kysymyksesi meteorologille tästä.