Kunnat joutuvat kovaan paineeseen
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus haluaa tasapainottaa julkisen talouden vajetta suurelta osin kuntien kautta. Hallituksen pyrkimyksessä ei ole mitään uutta, koska samaan keinoon ovat muutkin hallitukset vaikeina aikoina turvautuneet.
Tällä kertaa hallitus on esittänyt, että kuntien säästötavoite on kaksi miljardia euroa. Hallitus on luvannut vähentää kuntien lakisääteisiä velvoitteita miljardilla eurolla. Toinen miljardi kuntien pitäisi säästää tehostamalla toimintaansa vuoteen 2017 mennessä.
Kuntien tehtävien karsiminen on perusteltua, koska kunnilla on tällä hetkellä 535 lakisääteistä tehtävää. Eri asia on, miten karsinta tehdään samaan aikaan kun toimintaa pitäisi tehostaa toisella miljardilla eurolla. Valtionosuuksia on lisäksi viime vuosina leikattu miljardeilla.
Kuntien menoista yli puolet on henkilöstömenoja. Jos hallituksen tavoite toteutetaan, se ei voi olla vaikuttamatta kuntalaisten palveluihin.
Hallituksen esityksestä puuttuu vielä sisältö. Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) on pyytänyt ministeriöiltä esityksiä siitä, mistä lakisääteisistä tehtävistä kunnat voisivat luopua. Esityksiä on tullut vähänlaisesti. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen mukaan vanhusten laitoshoidosta luopuminen on ainoa merkittävä esitys. (MT 30.10.)
Virkkunen pyysi myös Kuntaliitolta esitystä karsittavista palveluista. Kuntaliitto kieltäytyi, koska sen mielestä karsiminen kuuluu poliitikoille ja virkamiehille, jotka ovat tehtäviä kunnille määränneetkin.
Aivan toimettomina kunnat eivät ole olleet. Joensuun kaupunginhallitus on tehnyt esityksen, joka toisi kunnille yhteensä miljardin euron säästöt vuodessa. Joensuun mukaan Kuntien eläkevakuutus voisi periä tilapäisesti kunnilta kolmena seuraavana vuotena eläkemaksuja vain maksettavien eläkkeiden verran. Tällä hetkellä eläkemaksusta menee miljardi rahastoon.
Kuntien valtionosuuksiin jo tähän mennessä tehdyt leikkaukset yhdistettynä menojen kasvuun ja tulojen vähentymiseen ovat johtaneet kunnat velkakierteeseen. Kauppalehden mukaan yli sata kuntaa nostaakin veroprosenttiaan ensi vuonna. Kietäväisen mukaan korostus on historiallisen suuri.
Kovimmat paineet kuntaveron nostamiseen on niissä kunnissa joissa maksukyky on alhaisin. Kuntavero on tasavero, eli veroprosentti on tulojen määrästä riippumatta kaikille sama. Kansalaisten eriarvoisuus lisääntyy, koska korotus kohdistuu eniten pieni- ja keskituloisiin. Esimerkiksi Outokummussa veroprosentti on ensi vuonna 22,25, Kauniaisissa vero pysynee 16,5 prosentissa.
Kuntarakenteen uudistamisesta ei ole odotettavissa helpotusta, koska kovimmat veronkorotuspaineet ovat jo nyt keskisuurissa 40 000–100 000 asukkaan kunnissa.
Kuntien talousvaikeuksien varjoon ovat jääneet seurakunnat. Myös niiden taloudet ovat vaikeuksissa.
Esimerkiksi Kuopion seurakuntayhtymä suunnittelee yt-neuvottelujen aloittamista ensi vuonna. Aikomuksena on vähentää kuluja neljä miljoonaa euroa. Se merkitsee muun muassa sadan henkilön vähentämistä. Tänä vuonna yhtymän toimintakulut ovat noin 23 miljoonaa euroa.
On selvä, että julkista taloutta pitää sopeuttaa tuloja vastaavaksi. Se pitää tehdä tasapuolisesti ja niin, etteivät kaikista pienituloisimmat joudu maksamaan sopeutuksista kovinta hintaa.
SDP on korostanut verotuksen yhteydessä veronmaksukyvyn huomioimista. Kuntien kurittaminen on päinvastaista kehitystä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
