Martat toimii perheenja viranomaisen välissä
Nuorten taloustaidot ovat hauraat, kertoo Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä.
”Neuvonnassa olemme huomanneet, että maalaisjärki ja taidot eivät siirry. Nuoret eivät löydä paikkoja, missä heille opetettaisiin ja näytettäisiin esimerkiksi miten perunat keitetään tai miten oma asunto siivotaan”, Heikkilä toteaa.
Yksilöä korostava ja kulutuskeskeinen yhteiskunta ei vahvista Marttojen keskeisiä arvoja: kohtuullista ja säästäväistä elämää sekä yhdessä tekemistä.
”Meillä ei ole enää talouskouluja ja koulujen kotitaloustuntien määrä on kovin pieni. Näiden määrää pitäisi vahvasti lisätä”, Heikkilä vaatii.
Martat tekevät yhteistyötä kuntien järjestämissä nuorten työpajoissa. Niissä ohjelma voidaan räätälöidä kohderyhmän mukaiseksi. Työpajoissa voidaan opetella kädentaitoja tai vaikkapa oman talouden hallintaa.
”Voidaan aloittaa ihan perusteista, kuten omien tulojen riittävyydestä menoihin sekä pikavippien ja velkojen tuomista vastuista.”
Heikkilä toteaa, että nuoret tarvitsevat valintojensa ja arjenhallinnan tueksi aikuista. Marttojen roolina on toimia perheiden ja viranomaisten välisessä maastossa.
Heikkilän mukaan Martat paikkaa nuorten maailmassa aikuisen puutetta. ”Sitä meidän neuvonta on. Sparrataan ja tuetaan onnistumisen kokemusten kautta.”
Järjestö tunnetaan muun muassa puhelinneuvonnastaan. Se myös kurssittaa sekä jalkautuu tarvittaessa esimerkiksi vankiloihin.
”Rangaistustaan kärsiville sekä vankeudesta kotoutettaville opetetaan ruuanlaittoa, jolloin he saavat onnistumisen kokemuksia. Heidän omanarvontuntonsa vahvistuu”, Heikkilä kertoo.
Kurssien pääosassa on ruuanlaitto.
Vankien palaute on ollut hänen mukaansa äärettömän positiivista: ”Kuin äiti olisi tullut”, ja ”Tule pian takaisin. Toit auringon meidän arkeen”, vangit ovat sanoneet Marttojen neuvojalle.
TIINA TENKANEN/UP
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
