Työryhmä perää vauhtiapk-yritysten kansainvälistymiseen
Työryhmän mukaan varsinkin pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat lisää tukea kansainvälistymiseen. Yksi globaaleista suuryrityksistä on Kone Oy. Sami Stenholm teki akselointia Koneen tuotantolinjalla Hyvinkäällä marraskuussa 2011. Vesa Moilanen/LEHTIKUVA Kuva: Viestilehtien arkistoMeillä on
osaamista, mutta se on hajallaan.
MIKKO KOSONEN
Suomen taloudellisten ulkosuhteiden hoitoa selvittänyt työryhmä haluaa koota yhteen hajallaan olevat yritysten kansainvälistymispalvelut.
Varsinkin pk-yritysten vientiä ja kansainvälistymistä pitäisi työryhmän puheenjohtajana toimineen Kone Oy:n toimitusjohtajan Matti Alahuhdan tukea nykyistä paremmin.
”Montako uutta kansainvälistä yritystä Suomessa on syntynyt viimeisen 30 vuoden aikana? Ei yhtään. Sen takia on välttämätöntä saada pk-yritykset kasvamaan ja kansainvälistymään”, Alahuhta sanoi työryhmän raportin julkistustilaisuudessa torstaina.
Valtion ja poliitikkojen panosta tarvitaan edelleen, kun suomalaisyritykset tekevät kauppaa maailmalla.
”Kun mennään EU:n ja Yhdysvaltojen ulkopuolelle, tarvitaan usein valtiollista muskelia”, ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb (kok.) sanoo.
Ministerin mukaan Suomen taloussuhteiden edistäminen pitäisi olla koko ulkopolitiikan tärkein tehtävä.
”Jokaisen suurlähettilään pitäisi joka aamu ensimmäisenä kysyä, mitä olen tänään tehnyt suomalaisen bisneksen eteen.”
Pääasiassa talouselämän vaikuttajista koostunut työryhmä esittää, että Suomen taloudellisten etujen ajamista varten perustetaan Team Finland -niminen verkosto.
Verkostoon koottaisiin yhteen kaikki nykyiset yritysten kansainvälistymiseen ja vienninedistämiseen liittyvät palvelut.
Kotimaassa kaikki palvelut pitäisi olla saatavissa elykeskuksista.
Toisaalta yrityksillä pitäisi olla mahdollisuus ottaa suoraan yhteyttä sen maan Suomen suurlähetystöön, jossa liiketoimintaa halutaan kehittää.
”Varsinkin kehittyvissä maissa pitää tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä paikallisen median kanssa, jotta päästään mukaan niiden kasvaville kuluttajatuotemarkkinoille”, Marimekon toimitusjohtaja Mika Ihamuotila arvioi.
Hänen mukaansa esimerkiksi ruotsalaiset diplomaatit puhuvat jatkuvasti ruotsalaisesta muodista ja ruuasta, koska ne kiinnostavat suurta yleisöä ja vahvistavat myönteistä mielikuvaa ruotsalaisuudesta.
”Ruoka ei välttämättä ole isoa bisnestä, mutta se on kanava tuoda maata ja sen yrityksiä esille.”
Työryhmä näkee potentiaalia myös suurissa ympäristötekniikan hankkeissa, joihin Suomesta löytyy osaamista. Kiinassa on meneillään kymmeniä älykaupunki-hankkeita, joissa kokonaisia kaupunkeja rakennetaan viimeisimmän ympäristö- ja hyvinvointiteknologian varaan.
”Meillä on tarvittavaa osaamista, mutta se on liian hajallaan projektien valtavaan kokoon nähden”, Sitran yliasiamies Mikko Kosonen muistuttaa.
”Kiinassa kaikki isot hankkeet päätetään keskusjohtoisesti, joten poliittisten suhteiden hoito on välttämätöntä.”
Työryhmä esittää taloudellisten ulkosuhteiden koordinointia varten kymmenhenkistä asiantuntijatyöryhmää, joka toimisi pääministerin alaisuudessa.
Raportin vastaanottaneen pääministerin Jyrki Kataisen (kok.) mukaan esityksiä käsitellään seuraavaksi hallituksen iltakoulussa.
”On hyvä havainto, että olemassa olevilla resursseilla voidaan saada enemmän aikaan. Nyt täytyy vain päättää, miten esitykset pannaan täytäntöön.”
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
