Suomalaislastenhyvinvointi huippuluokkaa
Suomi sijoittuu neljänneksi teollisuusmaiden lasten hyvinvointia vertailevassa Unicef-tutkimuksessa. Edellä ovat Hollanti, Norja ja Islanti. 29 maata käsittävässä vertailussa Ruotsi on viides, Tanska yhdestoista. Listan perää pitävät Kreikka, Yhdysvallat, Liettua, Latvia ja Romania.
Unicefin keskiviikkona julkaiseman raportin mukaan teollisuusmaiden lasten hyvinvointi nousi tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Monissa Itä-Euroopan maissa edistys oli niin suurta, että ne saivat kurottua kiinni eroa länsimaihin.
”Lasten hyvinvointia ei määrittele maan taloudellinen tilanne, vaan se, miten lapset otetaan huomioon poliittisessa päätöksenteossa”, sanoo Suomen Unicefin ohjelmajohtaja Inka Hetemäki.
Vuoden 2010 tietoihin perustuva raportti tarkastelee lasten hyvinvointia viidestä näkökulmasta. Nämä ovat terveys, koulutus, riskikäyttäytyminen, elinympäristö ja materiaalinen hyvinvointi.
Suomi pärjää erityisen hyvin materiaalisessa hyvinvoinnissa, terveydessä ja koulutuksessa. Hieman heikompi sijoitus on ylipainossa, tupakoinnissa, alkoholinkäytössä ja koulukiusaamisessa.
Raportti myös vertaa tilastoja siihen, kuinka tyytyväisiä lapset itse kertovat olevansa elämäänsä. Tämän vertailun perusteella Suomea koskevat tilastot ja lasten omat arviot vastaavat toisiaan.
Raportin mukaan Suomessa asuvien lasten hyvinvointi ei juuri muuttunut vuosien 2001 ja 2010 välillä.
”Vaikka suuren enemmistön hyvinvointi edelleen lisääntyy, samanaikaisesti lisääntyy myös kasvavan vähemmistön pahoinvointi”, sanoo Tampereen yliopiston dosentti Matti Rimpelä.
Raportti nostaa esille ”suomalaisen koulutuksen paradoksin”: koululaiset, myös heikoimmat oppilaat, pärjäävät loistavasti kansainvälisissä Pisa-vertailuissa. Näin siitä huolimatta, että koulu aloitetaan myöhemmin kuin monessa muussa maassa.
Osaksi tämä selittyy laadukkaalla varhaiskasvatuksella.
”Esiluokka, jonka käytännössä lähes kaikki lapset käyvät, pyrkii tasoittamaan eroja oppimisvalmiuksissa ja poistamaan oppimisen esteitä. Varhaiskasvatuksen opetushenkilöstön hyvä koulutustaso ja korkea motivaatio tukevat näitä tavoitteita”, sanoo professori Jouni Välijärvi Jyväskylän yliopistosta.
MT
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
