Saamelaisten ikiaikaiset oikeudet pöydällä – pitääkö valtion korvata Tenon lohenkalastuskielto?

Lohenkalastuksen kielto Tenojoella on vaikeuttanut kalastuksesta ja kalastusmatkailusta elinkeinonsa saavien saamelaisten elämää. Kuva: Pekka Fali

Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio luovutti valtioneuvostolle raporttinsa viime vuoden joulukuussa, neljän vuoden työn jälkeen.

Komissio korosti raportissaan, että Suomen valtio on perustettu kahden kansan, saamelaisten ja suomalaisten, maalle.

”Sillä olisi merkittävä vaikutus, jos valtio tunnustaisi, että Suomi on perustettu kahden kansan maille”, komission varapuheenjohtajana toiminut inarilainen poromies ja matkailuyrittäjä Heikki Paltto katsoo.

Palton mukaan kyse on ennen kaikkea maankäyttöoikeuksista. Tällä hetkellä monia saamelaisten perinteisiä oikeuksia, kuten maa- ja vesialueiden käyttöoikeuksia, ei tunnusteta lain tasolla, mikä näkyy esimerkiksi Tenojoen kalastusoikeuksissa.

Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa tunnustettu alkuperäiskansa.  Kuva: Jaana Kankaanpää

Tenojoen lohenkalastus on ollut vuodesta 2021 kielletty lähes kokonaan heikkojen lohikantojen vuoksi. Se on vienyt useilta saamelaisperheiltä vuosisatoja harjoitetun elinkeinon.

Valtionhallinnossa ei tehdä eroa eri kalastajaryhmien välillä.

Komissio ehdottaa, että Tenon lohenkalastuksen täyskiellot tulee korvata saamelaisille kalastusoikeuden omistajille ja Utsjoen kunnalle.

Raportissa ehdotetaan myös, että kun Tenojoen kalastussäännöstä neuvotellaan Suomen ja Norjan välillä, ennakkoehdoksi tulee asettaa Tenojokilaakson saamelaisen lohenkalastuskulttuurin suojaaminen, elinvoimaisuus ja tuleville sukupolville siirtäminen.

”Saamelaisten lohenkalastajien perinnetieto on otettava tasavertaisesti huomioon tutkimustiedon rinnalla”, komissio linjasi.

Saamelaisten toinen perinteinen elinkeino, poronhoito, on joutunut toisen maailmansodan jälkeen yhä ahtaamalle. Muun muassa metsätalous, energiantuotanto, kaivokset ja nyt myös kansainväliset sotaharjoitukset ovat häirinneet porojen laiduntamista.

Totuus- ja sovintokomission raportissa esitetään esimerkiksi, että Metsähallituksen tulee korvata metsätaloustoimien jo aiheuttama vahinko saamelaisille poronhoitajille ja että saamelaisten kotiseutualueen jäljellä olevat valtion vanhat metsät tulee suojella hakkuilta.

Metsähallituksen pääjohtaja Juha Niemelä odottaa, mitä parlamentaarinen työryhmä ajattelee ja ehdottaa saamelaisten totuus- ja sovintokomission raportin pohjalta. Kuva: Maria Miklas

Metsähallituksen pääjohtaja Juha Niemelä kertoo, että Metsähallitus on tutustunut raporttiin, mutta odottaa parlamentaarisen työryhmän tuloksia.

Valtioneuvoston päätöksestä perustettiin työryhmä arvioimaan komission ehdotuksia. Työryhmää johtaa entinen demaripääministeri Antti Rinne, ja sen toimikausi kestää vuoden 2027 maaliskuuhun.

”Jos vaikka korvausasioista tai isommista maankäyttöasioista puhutaan, niin ne tulevat omistajaohjauksen kautta", Niemelä painottaa.

Niemelän mukaan saamelaisten kotiseutualueen metsät inventoidaan tänä kesänä ja siltä pohjalta kaikki vanhat metsät ehdotetaan suojeluun. Inventoinnissa käytetään valtioneuvoston hyväksymiä kriteerejä.

Totuus- ja sovintokomission raportissa kuvaillaan, että Metsähallituksen toiminta sotien jälkeen oli omavaltaista ja 1970-luvulle tultaessa lähinnä tiedottavaa.

Niemelän mukaan nykyään dialogi saamelaiskäräjien ja saamelaisten paliskuntien kanssa on aktiivista.

”Mehän emme esimerkiksi tee hakkuita ilman, että paliskunnan kanssa yhdessä sovitaan, minkälaisia hakkuita ja missä niitä tehdään.”

Saamelaiskäräjät esitti maaliskuussa julkaisemassa kannanotossaan, että valtion tulee tunnustaa saamelaisten ”ylimuistoiset oikeudet saamelaisten kotiseutualueen maihin ja vesiin eli niin sanottuihin valtion hallinnoimiin maihin”. Suomessa valtion maita hallinnoi Metsähallitus.

”Kyse on siitä, että saamelaisten maaoikeuskysymyksiä ei ole ratkaistu. Ne tulisi ottaa myös tässä prosessissa esille ja käydä läpi, miten ne tulee ratkaista yhdessä saamelaisten kanssa”, Saamelaiskäräjien vt. puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso kommentoi.

Juuson mukaan käytännössä se voisi tarkoittaa esimerkiksi nykyistä vahvempaa lainsäädäntöä, jolla voidaan vahvistaa saamelaisten maaoikeuksia. Alueluovutuksista hän ei kuitenkaan puhuisi.

Niemelä ei halua ottaa asiaan kantaa. Hän painottaa, että kyseessä on hyvin poliittinen asia, ja Metsähallitus on politiikan toimeenpanija.

“On poliitikkojen asia ottaa kantaa siihen. Me toimimme niillä reunaehdoilla, jotka tällä hetkellä ovat, ja noudatamme suomalaista lainsäädäntöä.”