Edullisen, päästöttömän sähkön tarve kasvaa teollisuudessa – "Näköpiirissä on valtava harppaus"

Teräsvalmistaja SSAB, kaivosyhtiö LKAB ja energiayhtiö Vattenfall rakentavat Ruotsin Luulajaan koelaitosta, jossa rautaa pelkistetään vedyn avulla hiilen ja koksin sijaan. Näin teräksentuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 90 prosenttia, jos vain tuotannossa tarvittava sähkö on päästötöntä. Loput 10 prosenttia päästöistä on tarkoitus poistaa muun muassa polttoainevalintojen avulla. Kuva: SSAB

Suomen suurimmat eli kemianteollisuuden, teknologiateollisuuden ja metsäteollisuuden järjestöt painottavat päästöttömän sähkön tarvetta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

"Suomessa sähkön tarve tulee korostumaan. Tarvitaan hinnaltaan kilpailukykyistä, päästötöntä sähköä", Kemianteollisuus ry:n asiantuntija Rasmus Pinomaa sanoo.

Pinomaan mukaan uusilla, päästöjä vähentävillä ratkaisuilla on kiire, sillä muutokset vaativat aikaa.

"Vuosi 2045 on paljon lähempänä kuin kuvitellaan. Se on yhden investointisyklin, kahden innovaatiosyklin ja viiden huoltosyklin päässä."

Pinomaa esitteli kemianteollisuuden suunnitelmia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi työ- ja elinkeinoministeriön seminaarissa Helsingissä tiistaina. Ministeriö laatii tiekarttoja vähähiilisyyteen yhteistyössä eri toimialojen kanssa.

Hallitus aikoo vastata halvan sähkön huutoon painamalla teollisuuden sähköveron kohti EU:n minimiä, valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoi.

Teollisuus maksaa sähköveroa nyt noin 7 euroa megawattitunnilta, kun EU:n minimi olisi 50 sentin luokkaa.

EU:n päästökaupalla Tiilikainen näkee merkittävän roolin jatkossakin, sillä se on toiminut hyvin päästöjen vähentäjänä.

"Tehtävämme on varmistaa, että EU:n vuoden 2035 päästövähennystavoite tiukentuu ja sen saavuttamiseksi käytetään päästökauppaa."

Kolmas valtion toimi olisi Tiilikaisen mukaan tutkimus- ja kehitysrahoituksen lisääminen tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Siihen kannattaa käyttää myös EU:n Green Dealissa luvattua rahaa.

Teknologiateollisuudessa 90 prosenttia hiilidioksidipäästöistä syntyy metallinjalostuksessa. Ratkaisu päästöjen vähentämiseksi voi löytyä fossiilisen hiilen korvaamisella vedyllä ja biohiilellä teräksen tuotannossa.

Esimerkiksi teräsvalmistaja SSAB aikoo tuoda markkinoille hiilidioksidipäästöttömän teräksen vuonna 2026. Vetypelkistystettyä terästä tuotetaan ensin Ruotsissa. Raahen tehtaalla siirtyminen fossiilienergiasta riippumattoman teräksen tuotantoon alkaisi vuonna 2029.

"Näköpiirissä on valtava harppaus, joka toteutuessaan vähentää toimialan päästöjä 90 prosenttia. Se on seitsemän prosenttia koko Suomen päästöistä", mainitsi Helena Soimakallio Teknologiateollisuus ry:stä.

Tämäkin teknologiamuutos lisää sähkön tarvetta. SSAB:n mukaan sähkönkulutus kasvaisi kuusin- tai seitsenkertaiseksi, jos kaikki yhtiön valmistama teräs tuotettaisiin vetypelkistyksellä ja kierrätysraaka-aineita käyttämällä.

Suomessa rakentaminen ja asuminen aiheuttavat yhteensä 30 prosenttia päästöistä. Suuri osa niistä johtuu olemassa olevien rakennusten lämmittämisestä, joten alan päästöt riippuvat merkittävästi energian tuotantotavoista.

Sementin valmistus aiheuttaa Suomessa 1,6 prosenttia kokonaispäästöistä. Hiilidioksidin talteenoton avulla päästöjä voidaan vähentää 80 prosenttia nykyisestä, mutta talteenottoteknologian aika ei ole vielä.

"Merkittäviä vähennyksiä odotettavissa vasta vuoden 2040 jälkeen, koska kehitystyö on kallista ja hidasta", totesi Ulla Leveelahti Finnsementistä.

Puurakentamisesta rakennusteollisuuden tiekarttaraportti ei hiisku mitään. Hallitusohjelmassa sen sijaan tavoitteena on puun käytön kaksinkertaistaminen rakentamisessa.

Metsäteollisuus arvioi pääsevänsä lähes hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä ja jopa hiilinegatiiviseksi myöhemmin, kertoi Fredrik Blomfelt Metsäteollisuus ry:stä.