vierasyliö Maatalousympäristön mikrobitsuojaavat lapsia allergioilta

Maataloustyössä altistutaan voimakkaasti erilaisille pölyille ja mikrobeille. Maatiloilla työskentelevillä onkin runsaasti erilaisia hengitystieoireita ja -sairauksia sekä astmaa.

Toisaalta maatiloilla kasvaneilla lapsilla on vähemmän allergisia sairauksia. Vaikuttaa ristiriitaiselta.

Mistä on kysymys?

Vuosittain maataloustyötä tekevillä todetaan kymmeniä hengityselinten ammattitauteja, kuten astma, allerginen nuha ja homepölykeuhko. Maataloustyö lisää myös muuta hengitystieoireilua sekä kroonista keuhkoputkentulehdusta.

Sairauksien taustalla on hyvin erilaisia mekanismeja alkaen hengitysteiden ärsytyksestä allergiseen yliherkkyyteen. Altistumisen vähentämiseksi hengityssuojainten käyttö erityisesti pölyisimmissä työvaiheissa on tärkeää.

Yllättäen maatiloilla kasvaneilla lapsilla on havaittu vähemmän atopiaa eli yliherkkyyttä yleisille allergeeneille, kuten koivu, kissa ja timotei. Heillä on myös jonkin verran vähemmän allergisia sairauksia, kuten heinänuhaa ja astmaa.

Maatiloilla asuvien lasten muita lapsia pienempi atopiariski liittyy erityisesti siihen, miten paljon he ovat tekemisissä maatilan hyötyeläimien kanssa. Alun perin havainto tehtiin Alppien perinteisillä maitotiloilla, mutta sama yhteys on havaittu myös Suomessa ja useissa muissa maissa.

Sen sijaan Suomessa ei ole voitu vahvistaa muualla tehtyä havaintoa, että myös käsittelemättömän maatilamaidon juominen vähentäisi atopiariskiä.

Osaselitys näille näennäisesti ristiriitaisille havainnoille löytyy siitä valtavasta mikrobien kirjosta, jolle ihminen altistuu.

Tärkeimpiä mikrobiryhmiä ovat bakteerit, homeet ja hiivat. Näihin ryhmiin kuuluu suuri määrä eri mikrobilajeja, joiden vaikutukset lisäksi vaihtelevat kasvuympäristön mukaan. Keskeinen haaste onkin löytää parempia tapoja kuvata mikrobialtistuksen kokonaisuutta, jotta voitaisiin arvioida, onko sillä hyödyllisiä vai haitallisia vaikutuksia vai molempia.

Jännittävä uusi havainto on, että maatilaympäristöissä juuri mikrobialtistuksen monimuotoisuus, diversiteetti, näyttäisi erityisen selvästi suojaavan lapsia astmalta ja allergioilta. Suuri monimuotoisuus saattaa olla hyödyllistä sinänsä tai se voi olla merkki terveestä, hyvinvoivasta mikrobikasvusta, joka siten ehkäisee haitallisten mikrobien kasvua.

Toisaalta ympäristön mikrobien monimuotoisuus saattaa heijastua ihmisen omassa mikrobistossa.

Meillä jokaisella on paljon erilaisia mikrobeja suolistossamme, ihollamme ja aivan uusimpien tulosten mukaan myös keuhkoissamme. Näillä mikrobeilla on merkittäviä vaikutuksia terveyteemme.

Jos ympäristömme ja sen mikrobisto on hyvin monimuotoinen, niin ehkä myös elimistöömme muodostuu monimuotoinen, hyvinvoiva ja hyödyllinen mikrobisto.

Toinen tärkeä asia on se, missä iässä henkilö altistuu mikrobeille.

Kun vastasyntynyt kohtaa elinympäristössään siitepölyjä ja muita yleisiä allergeeneja, hän yleensä oppii sietämään niitä eli hänelle kehittyy toleranssi. Merkittävä osa lapsista kuitenkin kehittää yliherkkyyden allergeenia kohtaan. Monet eri tekijät, kuten mikrobit ja perimä, vaikuttavat siihen, kehittyykö lapselle sietokyky vai yliherkkyys.

Ympäristön mikrobialtistus voi vahvistaa pikkulapsen sietokyvyn kehittymistä, mutta se voi samaan aikaan lisätä lapsen hengitystieärsytystä.

Eniten on tutkittu gram-negatiivisten bakteerien endotoksiinia, joka näyttää lisäävän lapsen sietokykyä allergeeneille. Toisaalta endotoksiini on hengitysteitä voimakkaasti ärsyttävä aine, joka on ongelma muun muassa maataloustyössä.

Endotoksiini lisää myös lasten hengitystieärsytystä ja -oireita, mutta vaikutus on ohimenevä ja kun lapsia on seurattu pitempään, on heillä todettu vähemmän allergisia sairauksia.

Maatilalla asumisen on joissain tutkimuksissa havaittu suojaavan myös aikuisia allergiselta herkistymiseltä. Jos nämä tutkimustulokset varmistuvat, saattaa mikrobialtistuminen osoittautua allergian kannalta hyödylliseksi myös aikuisiässä.

Mikrobialtistuksen allergioilta suojaava vaikutus on herättänyt toiveita allergioiden ennaltaehkäisystä. Vielä on kuitenkin epäselvää, millainen mikrobialtistus todella suojaa allergioilta ja miten hallitaan haitalliset vaikutukset.

Jos mikrobialtistuksen monimuotoisuus on ratkaisevaa, niin se asettaa kyseenalaiseksi toiveen löytää yksi mikrobi tai aineosa, jota voitaisiin käyttää esimerkiksi allergioilta suojaavana rokotteena.

Maatalousympäristö on hyvä esimerkki siitä, miten ympäristön mikrobeilla on hengitysteihimme sekä hyödyllisiä että haitallisia vaikutuksia. Maatilaympäristöstä saadut tulokset voivat osoittautua ratkaiseviksi allergioiden ennaltaehkäisylle.

Voidaanko kehittyvän tiedon perusteella kenties kehittää rokote, vai päädytäänkö suosittelemaan vaikka vierailuja maatiloilla – se jää nähtäväksi.

JUHA PEKKANEN

ANNE HYVÄRINEN

Pekkanen on tutkimusprofessori ja Hyvärinen johtava tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ympäristöterveyden osastolla.

Avaa artikkelin PDF