Hannu Hietanen voitti Quite Specialilla Kauhavan juhannusraveissa vuonna 2018. Kuva: Ville Toivonen
Täällä järjestetään juhannuksen suurimmat ravit – ”Voi herra, tässähän oikein ylypistyy”
Juhannuksen ravitarjonta huipentuu sunnuntaina Kauhavalla. Hevosmäärä kertoo siitä, että pienten paikkakuntien kesäradoilla on lajille suuri merkitys.
Kauhavan ravirata on jälleen valmiina ottamaan juhannusvieraat vastaan. Kuva: Elina PaavolaJuhannusviikonloppuna järjestetään ravit neljällä kesäradalla: Vieremällä ajetaan perjantaina, Härmässä perjantaina ja lauantaina, Kokemäellä lauantaina ja sunnuntaina, ja Kauhavalla sunnuntaina.
Tähän liittyen tietokilpailukysymys: Mikä näistä ravipäivistä on hevosmäärällä mitattuna suurin?
Väärin.
Oikea vastus on Kauhavan sunnuntairavit.
Kauhavalla kilpailee yhteensä 132 valjakkoa: 126 hevosta ja kuusi ponia.
Kokemäellä päästään lauantaina samaan valjakkomäärään, kun radalla nähdään 119 hevosta ja 13 ponia kuljettajineen.
”Oho. Tämäpä oli iloinen yllätys”, Kauhavan raviradan puheenjohtaja Maria Mäkipelkola sanoo kuullessaan tiedon Maaseudun Tulevaisuudelta.
”Tänään Seinäjoelle mennessä oli kylmä rinki takapuolen alla, kun katselin kännykästä, miten paljon tulee ilmoittautumisia. Ja hyvin tuli”, Mäkipelkola kertoi tiistaina.
Hyvin tuli, tosiaan.
”Voi herra, tässähän oikein ylypistyy. Kyllä nyt jaksaa illalla puurtaa, kun on kökkä”, Mäkipelkola jatkoi uutisen pureskelua.
Mistä tällainen hevosmäärä mielestäsi kertoo?
”Ainakin siitä, että meitäkin tarvitaan. Että omistajat saavat hevosia startteihin”, Mäkipelkola vastaa.
”Siitä, että suomenhevosten päälähtöön tuli yksitoista osallistujaa, olen ylen onnellinen.”
Kauhavan ravirata valmistui elokuussa 1948. Seuraavan vuoden juhannuksesta alkaen radalla on ravattu juhannuksena. Nykyään juhannussunnuntain ravit ovat Kauhavan radan vuoden ainoa ravipäivä.
”Silloin, kun olin kersa, oli neljät ravit vuodessa. Myöhemmin oli vielä syksyllä toiset ravit, mutta ne söivät juhannuksen voiton. Ja kun rata on tehty savikkoon, se oli syyssateilla jo huonossa kunnossa”, Mäkipelkola kertoo.
Kun on ajettu ja ajetaan yhä lähes 80 vuotta sitten valmistuneella radalla, voidaan hyvällä syyllä puhua perinteisestä tapahtumasta.
”Täällä on perinteinen vanhan ajan kilvanajomeininki. Hevoset ovat lähellä, ja tallialueelle pääsee katsomaan tuttuja ja hevosia tenavien kanssa”, Mäkipelkola kertoo.
”Ja käsiohjelmassa meillä on edelleen Forten ja Ville Pernaan kuva. Vielä meille ei ole tullut parempaa hevosta”, Mäkipelkola sanoo vuosina 1969 ja 1970 ravikuninkuuden voittaneesta valjakosta.
”Vaikka voittihan isäni kasvatti M.T. Sutka ravikuningattaren tittelin Vaasassa jokunen vuosi sitten.”
Tuo jokunen vuosi sitten oli tarkalleen vuonna 1961, kun Eero Luukkanen ohjasti tamman ykköseksi Vaasan Kuninkuusraveissa.
Kauhavan juhannusraveissa on perinteisesti käynyt vähän toista tuhatta katsojaa.
”Siihen on oltu tyytyväisiä. Enemmänkin mahtuu, mutta tänä aikana se on ihan hyvä määrä. Parhaina aikoina on ollut sellaiset 1400–1500 katsojaa, mutta siitä on aikaa”, Mäkipelkola sanoo.
Kauhavan ravien suosiota ei ole syönyt sekään, että läheisellä Härmän PowerParkin radalla on ajettu juhannusravit vuodesta 2016 alkaen.
”Ensin oli pelko, että miten meidän käy, kun PowerPark ajaa kahtena päivänä. Mutta ei tässä ole hullusti käynytkään. Emme kilpaile samoista hevosista. Härmässä on vähän kovempitasoiset hevoset”, Mäkipelkola sanoo.
Myös Kauhavalla koetaan, että kesäravit ovat raviurheilun sisäänheittopaikka. Siksi Kauhavan ravinaiset muun muassa tarjoaa ilmaisen sisäänpääsyn aikuisille, jotka tulevat paikalle alle 16-vuotiaan lapsen kanssa. Lapsille on tarjolla myös puuhanurkka.
”Koitetaan tarjota mahdollisuus, että jos lapset haluavat lähteä raveihin, lähteminen ei jäisi kiinni ainakaan siitä, että sisäänpääsy maksaa”, Mäkipelkola kertoo.
Mäkipelkola ei osaa eikä halua eritellä mitään erityistä tapahtumaa Kauhavan juhannusravien historiasta.
”Olen ollut aina onnellinen jokaisen voittamasta lähdöstä.”
Hän, kuten moni muukin kesäratojen edustaja, pitää kesäraveja nimenomaan raviurheilun sisäänheittopaikkana.
”Meille tulee kävijöitä, jotka eivät isoille radoille lähde. Ja jos tykästyy raveihin meillä, moni lähtee muuallekin. Sehän tässä vähän idea onkin, että kesärata heittää sisään tähän maailmaan.”
”Itse olen iankaiken raveissa käynyt. Ja miten paljon tiedän tuttuja, jotka ovat ensin käyneet kesäraveissa Kauhavalla ja sitten tulleet Seinäjoellekin raveihin”, Mäkipelkola kertoo.
Mutta yksi asia häntäkin, kuten muitakin kesäratojen toimijoita, harmittaa suuresti.
”Olemme hyvin pahoillamme siitä, että Veikkaus vei totopelimahdollisuuden paikan päällä. Kesäradoilla käy yleisöä, jotka eivät pelaa kännykän kautta. On ollut perinne mennä luukulle ja pelata lapulla.”
”Tämä on ollut isku vyön alle kesäradoille. Mutta toivotaan silti, että kesävieraat tulevat edelleen meille juhannusraveihin.”
Miksi niihin raveihin kannattaa tulla?
”Kokemaan elämyksiä ja aistimaan hevosia! Kokemaan aistinautintoja”, Mäkipelkola vastaa.
Mitä muuta ihminen voisi toivoa?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
