Liikenneturvallisuus ei parane vain nopeuksia laskemalla
Nopeusrajoitusten kiristäminen puree huonosti kovimpiin kaahareihin ja rattijuoppoihin, pohtii toimittaja Jarmo Palokallio kolumnissaan.
Yhteiskunnan kannalta liikenneturvallisuuden parantamisessa on kyse myös suurista rahoista. Kuva: MT ArkistoSuomen liikenteen turvallisuus on parantunut huimasti. Tavoitteeksi asetettuun nollavisioon on silti matkaa.
Liikenteen synkimmät vuodet nähtiin 1970-luvun alussa. Tuolloin nopeudet olivat vapaita ja onnettomuuksissa kuoli pahimmillaan 1 156 ihmistä vuodessa.
Tuo luku on järkyttävän suuri ja se mustenee vielä, kun sen suhteuttaa liikenteen määrään.
Liikenteen turvallisuus parani huimin askelin, kun vapaista nopeuksista luovuttiin ja turvavyöt ja moottoripyöräilijöiden kypärät pakotettiin käyttöön.
Toimenpiteet osuivat kohdalleen. Liikenteessä kuolleiden määrä puolittui muutamassa vuodessa.
Samoja toimia tehtiin muuallakin. Euroopan liikenneturvallisuusneuvoston mukaan pelkästään turvavyön käyttö on pelastanut pitkälti yli miljoonan ihmisen hengen.
Viime vuosina liikenneturvallisuutta on kohentanut uusien autojen parantunut turvatekniikka. Kaikkineen Suomen tieliikenne on nyt kymmenen kertaa turvallisempaa kuin 1970-luvun alussa.
Virallinen tavoite on, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai vakavasti loukkaantua liikenteessä. Välitavoitteena on, että liikennekuolemat jäävät alle 100:n vuoteen 2030 mennessä.
Siihen on vielä matkaa, sillä liikenneturvallisuuden parantuminen on hidastunut ja esimerkiksi nopeusrajoitusten osalta rajat alkavat tulla vastaan.
Väylävirasto joutui jo perumaan viime kesälle suunnitellut nopeusrajoitusten laskut. Niiden katsottiin vaikeuttavan kohtuuttomasti ihmisten liikkumista syrjäseuduilla, missä etäisyydet ovat pitkiä.
Nopeusrajoitusten heikkous on siinä, että ne eivät pure varsinaisiin riskikuskeihin. He eivät nopeusrajoituksista tai promillerajoista piittaa ja jälki on sen mukaista.
Heihin saattaisi vaikuttaa kohdennetuilla toimilla, kuten auton alkolukolla. Järkevä toimi olisi myös uusien autojen huippunopeuksien ja tehojen rajoittaminen.
Kukaan ei oikeasti tarvitse autoa, joka kiihtyy nollasta sataan muutamassa sekunnissa.
Suomen kaikkia tienkäyttäjiä koskeva ongelma on tiestön heikko kunto. Myös maakuntien autokanta on vanhaa, koska uusiin ei ole varaa.
Norjassa liikenneturvallisuutta on parannettu isolla rahalla. Siellä tavoitteena on ollut sekä liikenneturvallisuuden parantaminen että ihmisten ja tavaroiden liikkumisen sujuvoittaminen.
Siinä maa on myös onnistunut. Tiestön parantaminen on mahdollistanut keskinopeuksien nousun liikenneturvallisuudesta tinkimättä.
Teillä sattuvat onnettomuudet tulevat meille kalliiksi. Niiden kustannukset on arvioitu noin 2,7 miljardiin euroon vuodessa.
Lähes puolet tuosta summasta koostuu pyöräilyonnettomuuksista. Myös sähköpotkulautojen osuus on merkittävä. Ja täysin turha.
Kolumnin kirjoittaja on MT:n toimittaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







