Tiestön korjausvelan kasvu iskee pian myös valtaväyliin
Autoliiton mukaan ensi vuonna tieverkoston korjausvelkaa kertyy 200 miljoonaa euroa.
Autoliiton mukaan tiestön korjausvelan kasvu alkaa näkyä pian myös valtaväylillä. Kuva: Jaana KankaanpääValtion talousarvioesitys vie ensi vuonna noin 30 miljoonaa euroa perusväylänpidosta. Etenkin alemman tieverkoston kunnosta on tingitty, mutta ennen pitkää säästöt alkavat näkyä myös valtaväylillä.
Autoliiton mukaan Suomen tieverkon kunto on heikentynyt vuosien ajan. Toistaiseksi tieverkon rapistuminen on näkynyt lähinnä alemmalla tieverkolla. Rahoituksen puutteen jatkumisen takia myös pääteillä alkaa olla yhä pahempia vaurioita.
Tänä vuonna korjausvelka on kasvamassa tänä jo 1,7 miljardin euron suuruiseksi.
Hallituksen tuore talousarvioesitys ei lupaa parannusta tienpitoon ensi vuodelle. Perusväylänpidosta ollaan leikkaamassa noin 30 miljoonaa euroa. Tieverkoston korjausvelka kasvaa siten 200 ja rataverkoston 45 miljoonalla eurolla.
Perusväylänpito kattaa tiet, junaradat ja vesiväylät. Sitä kuinka rahoitus eri väylien kanssa jakautuu, ei ole esityksessä mainittu.
Mitä huonompaan kuntoon tiestö päästetään, sitä kalliimmaksi sen korjaaminen myös tulee.
”Tieliikenne kattaa yli 90 prosenttia niin henkilö- kuin tavaraliikenteestä. Varsinkin niukkuutta jaettaessa se pitää ottaa huomioon ja rahoitusta pitää painottaa sinne, missä siitä on eniten kansataloudellista hyötyä”, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen toteaa.
Niemisen mukaan tierahoituksesta leikkaaminen on helppoa, mutta ei viisasta.
”Samaan aikaan hallituksen suunnitelmissa on satojen miljoonien eurojen käyttäminen kannattamattomiksi todettujen ratahankkeiden edistämiseen. Järkevässä omaisuudenhoidossa huolehdittaisiin ensin riittävästä rahoituksesta olemassa olevien väylien kunnossapitämiseksi.”
”Hyvää talousarvioesityksessä on se, että tieliikenteeseen ei olla kaavailemassa veronkiristyksiä. Se on oikeastaan aika poikkeuksellista”, sanoo Nieminen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
