Lukijalta: Maaseudun elinvoima rakentuu kestävien koulutusratkaisujen varaan
Ulkomaalaisten opiskelijoiden lukukausimaksua koskevan lainsäädännön ydin ei ole maaseudun kurjistaminen vaan oikeudenmukaisuus, kirjoittavat perussuomalaisten kansanedustajat Ari Koponen, Laura Huhtasaari, Sara Seppänen ja Jaana Strandman
Lukion käytävä. Kuvituskuva Kuva: Rami MarjamäkiMaaseudun Tulevaisuuden pääkirjoitus (28.12.) maalaa synkän kuvan pienten lukioiden tulevaisuudesta ja syyttää hallitusta maaseudun koulutuksen alasajosta. Kritiikki perustuu kuitenkin yksipuoliseen ja osin harhaanjohtavaan tulkintaan siitä, mitä EU- ja ETA-alueen ulkopuolisia opiskelijoita koskeva lukukausimaksulainsäädäntö todellisuudessa tarkoittaa.
Lainsäädännön ydin ei ole maaseudun kurjistaminen vaan oikeudenmukaisuus. On perusteltua kysyä, miksi suomalaisten veronmaksajien tulisi rahoittaa alaikäisten opiskelijoiden toisen asteen koulutusta, kun nämä tulevat Suomeen EU:n ulkopuolelta yksityisten yritysten välittäminä. Kyse on toimintamallista, jossa suomalainen koulutusjärjestelmä on valjastettu liiketoiminnan välineeksi.
Pääkirjoitus sivuuttaa sen, että järjestelmään on liittynyt vakavia epäkohtia. Alaikäisiä opiskelijoita on houkuteltu Suomeen katteellisilla lupauksilla, heidän perheensä ovat maksaneet huomattavia summia kielikursseista ja välityspalveluista, minkä jälkeen varsinainen lukio-opetus on toteutettu suomalaisella verorahoituksella.
Tällainen malli ei ole kestävää maaseutupolitiikkaa vaan julkisten varojen väärinkäyttöä.
Kyse on toimintamallista, jossa suomalainen koulutusjärjestelmä on valjastettu liiketoiminnan välineeksi.
On myös harhaanjohtavaa esittää, että lukukausimaksut “ajavat maaseudun lukiot ahdinkoon”. Kunnille ei ole asetettu kieltoa kansainvälisten opiskelijoiden vastaanottamisesta, eikä lainsäädäntö estä paikallisia ratkaisuja. Kunnat voivat edelleen myöntää stipendejä tai päättää itse, millaisiin opiskelijaryhmiin ne haluavat panostaa.
Lukioiden tulevaisuudesta on syytä käydä vakavaa keskustelua esimerkiksi etä- ja erikoistumismahdollisuuksien kautta. Suomen väestökehitys eittämättä haastaa koulutusverkkoamme, mutta ratkaisu ei ole tuoda Suomeen opiskelijoita maailman ääristä suomalaisten veronmaksajien rahoilla.
Hallituksen linja palauttaa järjestelmään periaatteen, että suomalaisten verovaroin rahoitettu koulutus on ensisijaisesti suomalaisia varten. Tämä on vastuullista ja rehellistä politiikkaa taloudellisessa ahdingossa olevan Suomen kantokyky huomioiden.
Ari Koponen
Laura Huhtasaari
Sara Seppänen
Jaana Strandman
perussuomalaisten kansanedustajia ja sivistysvaliokunnan jäseniä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
