Aleksi Suomesta avaa, miksi ihmisestä tulee palkkasotilas

Aleksin tarinaa kertovat Eetu Känkänen ja Roderick Kabanga.  Kuva: Katri Naukkarinen

Koti|Teatteri

9.11.202522:00

Arvio

Katja Lamminen

Kaksi miestä puhuu vuoronperään lavalla. Muuta ei tarvita. Helsingin kaupunginteatterin näytelmä Aleksi Suomesta vangitsee kuuntelemaan ja pohtimaan, miksi Hyvinvointi-Suomessa kasvanut nuori lähtee mieluummin ulkomaille sotimaan kuin jää kotimaahan opiskelemaan.

Tositarina perustuu ammattisotilas Aleksi Lysanderin (1989-2024) kokemuksiin muukalaislegioonasta ja Ukrainan sodasta.

Hän palveli Afganistanissa ja useissa Afrikan maissa. Ukrainaan Lysander matkasi ensimmäisten vapaaehtoisten joukossa vuonna 2022 palaten välillä Suomeen ja suunnaten uudestaan rintamalle syksyllä 2024. Sille tielle hän jäi. Onneksi Lysander ehti jakaa tarinansa kaikelle kansalle ja osallistua jopa näytelmän valmisteluun.

Sotilaan toive oli, että esityksestä tulee mahdollisimman rehellinen kuvaus sodan jättämistä arvista ja siitä, ettei sotimisessa ole mitään kunniakasta.

Isovanhempiensa maatilalla Oulussa lapsuuttaan viettänyt, suomalaisen äidin ja senegalilaisen isän poika olisi tuskin värväytynyt muukalaislegioonaan heti 18 täytettyään, ellei häntä olisi kiusattu Suomessa. Syrjintä ja rasismi aiheuttivat ulkopuolisuuden tunteen, joka ajoi etsimään yhteenkuuluvuutta rintamalta asti. Siellä sentään tiesi, kenen joukoissa taisteli.

Nykyajan palkkasotilaan ei ole sen helpompi palata kotiin normaalielämän keskelle kuin aiemmissa suursodissa väkipakolla sotineidenkaan. Mieli ei palaudu rintamalta, kun levottomuus, traumat ja pelko seuraavat mukana ja sotkevat arjen.

Monelle ainoat vaihtoehdot ovat sortua päihteisiin, riistää henkensä tai palata sotimaan.

Aleksi Suomesta on Ari-Pekka Lahden sovitus Tuomas Kyrön samannimisestä kirjasta, joka oli tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas 2023.