Maaseudun Tulevaisuus julkaisi viljelijän muistilistan maaliskuun alun asioista vuonna 1925. Kuva: Kansallisarkisto
MT 100 vuotta sitten: Yli 30 000 mäkitupa-aluetta on erotettu itsenäisiksi tiloiksi
Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 7.3.1925 myös suomenkielisen Marttayhdistyksen perustamisesta.
Itsenäisiksi tiloiksi irroitetut vuokra-alueet olivat Maanmittaushallituksen syynissä Maaseudun Tulevaisuuden uutisessa 7.3.1925. Kuva: KansallisarkistoVuokra-alueiden itsenäistyttäminen.
Eroitettujen tilojen luku viime vuoden lopussa 72,370.
Maanmittaushallitus on jo useana vuonna koonnut tilastotietoja itsenäisiksi tiloiksi eroitettujen vuokra-alueiden luvusta. Kuluvanakin vuonna on toimitusinsinöörien antamien ilmoitusten nojalla laadittu tilasto, joka osoittaa itsenäistyneiden vuokra-alueiden luvun vuoden 1924 lopussa.
Yhteensä on koko maassa siihen mennessä eroitettu itsenäisiksi tiloiksi 72,370 vuokra-aluetta, joista 37,889 torppaa ja lampuotitilaa sekä 34,481 mäkitupa-aluetta. Näistä määristä on kirkollisista ja valtion virkataloista eroitettuja torppia 1,077 ja mäkitupa-alueita 904 sekä valtion metsämaista eroitettuja torppia 50. […]
Suomalainen Marttayhdistys perustettu Helsinkiin.
Muutamia viikkoja sitten hajaantui 2-kielinen Helsingin Marttayhdistys. Sen johdosta oli joukko pääkaupungin suomalaisia marttoja kokoontunut toissapäivänä neuvottelemaan uuden, suomalaisen yhdistyksen perustamisesta. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin johtajatar Alli Nissinen ja sihteeriksi rva Deli Lönnrot.
Kun säännöt oli hyväksytty, valittiin Helsingin Suomalaisen Marttayhdistyksen johtokuntaan: puheenjohtajaksi rva Elvi Grotenfelt, varapuheenjohtajaksi rva Ines Lindeberg, sihteeriksi rva Elli Jännes, rahastonhoitajaksi rva Edith Blomstedt ja kirjastonhoitajaksi rva Laila Havu. Näiden lisäksi kuuluvat johtokuntaan kunkin ompelupiirin puheenjohtajat. Kokous oli erittäin runsaslukuinen. Uusia jäseniä liittyi yhdistykseen useita.
Kirjanpitoa saattoi opiskella etäopintoina jo vuosisata sitten. Opinnot suoritettiin kirjekurssina. Kuva: KansallisarkistoSotatalouskomitea
on hiljakkoin jättänyt valtioneuvostolle neljännen mietintönsä, joka käsittelee kutomateollisuuden puolustusvalmiutta. Mietintö on salainen eikä sen sisällöstä niinmuodoin voida saattaa tietoja julkisuuteen. Komitean jaosto ryhtyy ensi viikolla käsittelemään mietintöluonnosta jalkine- ja nahkateollisuuden puolustusvalmiudesta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
