Pieni kehräämö käsittelee suomalaista villaa varovaisesti: ”Kuitu ei saa mennä yhtään rikki”

Sanski Matikainen (vas.) vastaa käytännön toiminnasta Saimas Spinneryn kehräämöllä. Suvi Heinola on yrityksen toinen omistaja, aktiivinen neuloja ja osallistuu myös suunnittelutyöhön. Kuva: Hanna Koikkalainen Kuva: Hanna Koikkalainen

Villabuumi on koronavuosien jälkeen laantunut, mutta Saimaan rannalla Puumalassa sitä ei huomaa. Kaksi vuotta toimineessa pienkehräämö Saimas spinneryssä koneet pyörivät ja lankaa syntyy kuutena päivänä viikossa.

Samalla asiakkaita palvelee tehtaanmyymälä. Sen seinällä on vanha Puumalan kartta, johon on merkitty paikat, joiden mukaan osa langoista on nimetty.

”Villa tulee meille enimmäkseen pienistä paikoista, jolloin joka lankaerässä on kyseisen katraan oma tuntu”, yrittäjä Sanski Matikainen kertoo.

Kehräämön työntekijä Mari Martikainen huolehtii, että lanka valmistuu kehräimellä.  Kuva: Hanna Koikkalainen

Kehräämön tuotannosta noin puolet on tällä hetkellä rahtikehruuta, eli asiakkaiden omia eriä. Toinen puoli on kehräämön omia tuotteita, joihin Matikainen ostaa villat. Raaka-ainetta tulee myös omista angoravuohista, jotka tuottavat mohairia. Niistä kehrätyt lankavyyhdit Matikainen nimikoi yksilöittäin.

”Moni arvostaa sitä, että alkuperän saa tietoon tarkasti.”

Lampaanvillan ja mohairin lisäksi Saimasissa kehrätään alpakan villaa ja koiran harjattua pohjavillaa.

”Vahvuus on tehdä pieniä eriä ja kustomoida niitä toiveiden mukaan. Tämä on modernia teknologiaa yhdistettynä käsityöperinteeseen”, kertoo kehräämön osakas Suvi Heinola.

Hän osallistuu muun muassa ideointiin ja suunnitteluun, mutta käytännön toiminnasta vastaa Matikainen yhdessä työntekijän kanssa.

”Omaa osaamistani on lähinnä neulominen. Minulla on intohimoinen suhtautuminen suomalaiseen villaan. Sen pitäisi saada kaikki se arvostus, joka sille kuuluu.”

Värivalikoima on laaja, sillä Sanski Matikainen värjää lankoja itse.  Kuva: Hanna Koikkalainen

Tärkeitä yrityksen arvoja ovat paikallisuus ja ekologisuus.

"Saimaalaisuus on oikeastaan kirjoitettu firman nimeenkin. Saimas on Saimaa-sanan vanha etymologinen muoto", Matikainen sanoo.

Tuotteita myydään tehtaanmyymälän lisäksi verkkokaupassa ja tapahtumissa. Lisäksi kehräämö tekee yhteistyötä joidenkin neulomoiden ja kutomoiden kanssa. Tuotteina lankaa päätyy myös ulkomaille esimerkiksi vaatteisiin tehtävän villakankaan raaka-aineena.

Villa pestään hellävaraisesti niin, että sen kuidut eivät pääse rikkoutumaan.  Kuva: Hanna Koikkalainen

Alusta asti itse suunnitellun kehräämön erikoisuus on oma pesujärjestelmä. Siinä villan lanoliini kerätään talteen ja noin kaksi kolmasosaa vedestä kierrätetään.

”Langan laatu lähtee pesutavasta. Villan kuitu ei saa mennä yhtään rikki, vaan villassa säilyvät kaikki samat ominaisuudet kuin lampaassa, vaikka lanoliini poistetaan. Vastaavaa tuskin löytyy juuri mistään”, Matikainen kehaisee.

”Villan upeita luonnollisia ominaisuuksia ei pidä pilata. Kun kuidun pintaa ei ole rikottu, se hylkii luonnollisesti likaa”, kertoo Heinola.

Hän näyttää esimerkkinä keskeneräistä vaaleaa neuletta, johon oli kaatunut punaviiniä. Mikrokuituliinalla ja astianpesuaineella pyyhkimisen jälkeen tahraa ei enää edes erota.

Hyvän langan lähtökohta on hyvälaatuinen villa. Sitä on Matikaisen mukaan sopivasti kehräämön tarpeisiin saatavilla. Toki joukossa on välillä myös roskaisempia eriä, jotka teettävät kehräämöllä enemmän työtä.

”Villa pitää arvioida aina tapauskohtaisesti, sillä esimerkiksi pesun on onnistuttava kerralla. Villasta oppii aina lisää, kun kuuntelee sitä. Tietyn tyyppinen villa sopii esimerkiksi sukkalankaan ja toisenlainen taas muihin neuleisiin. Myös langan kierteiden määrällä voi vaikuttaa paljon kestävyyteen”, villan parissa yli kymmenen vuotta työskennellyt Matikainen sanoo.

Hän ohjaa edelleen kehräämötyön ohessa myös käsinkehruukursseja.

Yrittäjä Sanski Matikainen asettelee puhdasta villaa karstalle. Kuva: Hanna Koikkalainen

Yrityksen alku ei ole ollut helpoin. Aloitusinvestoinnin suuruus oli noin 750 000 euroa ja pesun sekä koneiden ominaisuuksien opettelu on vienyt paljon Matikaisen työaikaa. Pian aloittamisen jälkeen myös yleinen taloustilanne heikentyi.

”Olemme onneksi aika ketteriä. Eteenpäin mennään asiakkaita kuunnellen”, Matikainen toteaa.

Hahtuvasta syntyvä topsi on langan esiaste.  Kuva: Hanna Koikkalainen

Toimintaa kasvatetaan nyt hallitusti, tavoitteena lisätä omien brändituotteiden osuutta.

”Ostajakunnalle pitäisi saada paremmin esiin se, että toimimme eri tavalla kuin perinteiset kehräämöt”, Heinola sanoo.

Ekologisuus toteutuu pesujärjestelmän lisäksi muun muassa siinä, että sähkö villalangan kehruuseen tuotetaan aurinkopaneeleilla, joiden tuotanto ylittää laskennallisesti yrityksen vuosittaisen sähkönkulutuksen.

”Se oli heti alusta asti itsestäänselvää”, Matikainen sanoo.