Väitös: Näkökyvyn heikkeneminen maksaa Suomelle jopa kolme miljardia euroa vuodessa
Hyvän näöntarkkuuden ylläpitäminen lisää yksilön elämänlaatua, mutta sillä vältetään myös huomattavasti suuremmat kustannukset.
Alentuneen näöntarkkuuden suorat kustannukset ovat väitöstutkimuksen mukaan jopa 1,9 miljardia ja epäsuorat kustannukset jopa 1,2 miljardia euroa vuodessa. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen.Näkökyvyn heikkeneminen maksaa Suomelle jopa kolme miljardia euroa vuodessa, käy ilmi väitöstutkimuksesta.
Tampereen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa lääketieteen lisensiaatti Joonas Taipale selvitti heikentyvään ja jo heikentyneeseen näöntarkkuuteen liittyviä aineellisia ja aineettomia kustannuksia.
Alentuneen näöntarkkuuden suorat kustannukset ovat tutkimuksen mukaan jopa 1,9 miljardia ja epäsuorat kustannukset jopa 1,2 miljardia euroa vuodessa. Epäsuoriksi kustannuksiksi laskettiin esimerkiksi työttömyys sekä ennenaikainen eläköityminen.
Taipale laski myös niin kutsutut vaihtoehtoiskustannukset tilanteeseen, jossa väestössä näöntarkkuus saataisiin pidettyä vakaana muiden muuttujien pysyessä ennallaan. Tutkimuksen mukaan heikentyneen näöntarkkuuden aiheuttamat simuloidut suorat vuosikustannukset ovat noin 1 200 euroa henkilöä kohden ja epäsuorat vuosikustannukset noin 6 400 euroa työikäistä henkilöä kohden.
”Nämä kuvastavat säästöpotentiaalia, joka näöntarkkuuden ylläpitämiseen tähtäävällä hoidolla voidaan saavuttaa”, Taipale sanoo tiedotteessa.
Tutkimuksessaan Taipale tarkasteli myös lievemmin heikentyneen näöntarkkuuden vaikutuksia elämänlaatuun. Taipaleen mukaan myös niiden vaikutukset on tärkeä huomioida, koska väestössä on merkittävästi enemmän lievästä näön heikkenemisestä kärsiviä kuin näkövammakriteerit täyttäviä.
”Jo lievästi heikentynyt näöntarkkuus alentaa elämänlaatua merkittävästi”, hän sanoo.
Hyvän näöntarkkuuden ylläpitäminen lisää yksilön elämänlaatua, mutta sillä vältetään myös huomattavasti suuremmat kustannukset. Taipale kannustaa muitakin terveydenhuollon erikoisaloja tutkimaan hoitamatta jättämisen tai hoidon lykkäämisen aiheuttamia seurannaiskustannuksia pelkkien hoitokustannusten lisäksi.
”Tietoon perustuva päätöksenteko vaatii lisää terveystaloustieteellistä tutkimusta, ja meidän kliinikkojen tulee olla aktiivisesti mukana tässä prosessissa.”
Taipale väittelee Tampereen yliopistossa 7. marraskuuta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
