THL:n tutkija Maria Heiskanen ehdottaa 20 vuoden ikärajaa ainakin nettikasinoille ja vedonlyöntiin. Kuva: Joonas Valve
Uusi rahapelilaki vaarantaa lapset ja nuoret, väittävät asiantuntijat
Nuorten rahapelaaminen on lähtemässä uudestaan nousuun.
Suomessa rahapelien pelaaminen on laissa kielletty alaikäisiltä. Kuvituskuva. Kuva: Rami MarjamäkiRahapelijärjestelmän uudistamista koskeva laki astuu voimaan 1. heinäkuuta vuonna 2027. Uuteen lisenssijärjestelmään ovat siirtymässä kaikkein haitallisimmat ja eniten velkaantumista aiheuttavat pelit, kuten netin raha-automaattipelit ja kasinopelit sekä netissä tapahtuva vedonlyönti.
Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:n rahapelihaittayksikön päällikkö Riitta Matilainen arvioi, että rahapelilakia joudutaan uudistamaan lähivuosina, kun haitat tulevat ilmi.
Seuraavaan hallitusohjelmaan muutoksia tuskin saadaan aikaan, koska laki astuu voimaan vasta eduskuntavaalien jälkeen.
”Suomen verrokkimaissa sääntely kiristyy, ja nuoria aikuisia suojellaan rahapelien haitoilta esimerkiksi muita alhaisemmilla tappiorajoilla”, Matilainen taustoittaa.
”Meille tulee paljon viestejä opettajilta, että nuoret kundit pelaavat keskenään korttia rahasta.”
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Maria Heiskanen ehdottaa, että lakiin tulisi saada jonkinlaiset ”takarajat”, eli mitä enempää kukaan ei voisi hävitä omia rahojaan.
Alle 24-vuotiaille puolestaan pitäisi olla omat alhaisemmat tappiorajat rahapelaamiseen.
”Näistä ei ole ollut mitään poliittista tai muutakaan keskustelua, mutta toivoisimme, että asia nousisi keskusteluun”, Heiskanen sanoo.
Hänestä lakiin pitäisi kirjata myös yhtenäiset kulutusrajat kaikkeen lisenssijärjestelmän sisäiseen rahapelaamiseen, eli yhden kulutusrajan siihen, minkä määrän rahaa voi käyttää rahapeleihin kuukaudessa.
Tällä hetkellä rajat pelaamiseen pitää asettaa jokaiselle lisenssinhaltijalle erikseen, ja lisenssitoimijoita on esimerkiksi Ruotsissa useita kymmeniä.
”Pelihaittojen ehkäisyn kannalta olisi parempi, että pelaajien pitäisi asettaa vain yksi rajoitus, joka kattaa kaikki lisenssinhaltijat. Eli jos laitat rajaksi 100 euroa kuukaudessa, niin voit hävitä sen määrän yhteensä kaikille kasinoille.”
Heiskanen ehdottaa lakiin myös rahapelaamisen ikärajan nostamista, sillä tämä suojaisi nuoria pelaamisesta koituvilta haitoilta. Ikärajan nosto koskisi ainakin erityisen haitallisia pelejä, kuten nettikasinoja ja vedonlyöntiä.
Nykyinen arpajaislaki kieltää rahapelaamisen alle 18-vuotiailta – myös vanhemman seurassa. Myös voimaan astuva laki kieltää esimerkiksi rahapelien mainostamisen alle 18-vuotiaille.
Riitta Matilaisen mielestä rahapelaamisessa ja alkoholinkäytössä näkyy sama kehitys, jossa kulutus ja haitat keskittyvät pienelle vähemmistölle.
Suurimmassa vaarassa ovat nuoret ja nuorehkot miehet, jotka pelaavat selvästi eniten rahapelejä.
”Nuorten rahapelaaminen on lähtemässä taas nousuun pitkän hyvän kauden jälkeen. Meille tulee paljon viestejä opettajilta, että nuoret kundit pelaavat keskenään korttia rahasta, ja lisäksi he pelaavat oppitunneilla kännykällä netin rahapelejä”, Matilainen sanoo.
Kouluterveyskysely 2025 osoittaa, että 8.–9.-luokkalaisista pojista pelaa rahapelejä viikoittain 11 prosenttia. 15–16-vuotiaista tytöistä vain 4 prosenttia sanoo pelanneensa viimeisen vuoden aikana rahapelejä.
Heiskanen ennakoi, että uuden rahapelimarkkinan voimaantulon jälkeen yhtiöt keskittyvät mainostamaan pelejä nimenomaan tytöille.
Riitta Matilaisen mukaan rahapelien markkinointi tulee vähintään kymmenkertaistumaan nykyisestä lakimuutoksen myötä.
”Kun Veikkaus käyttää rahapelien markkinointiin nykyään 20–25 miljoonaa euroa vuodessa, jatkossa rahapelejä mainostetaan 200–250 miljoonalla eurolla vuodessa. Tutkimuksesta tiedetään, että mitä enemmän markkinointia tehdään, sitä enemmän ihmiset pelaavat.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
