
”Yhteiskuntamme välttelee vanhuutta ja kuolemaa” — Teräsleidit-elokuvien tekeminen mullisti Pamela Tolan käsityksen ikääntymisestä
Vuoden 2020 hittielokuva Teräsleidit saa pian jatkoa. Luvassa on jälleen kohtauksia, jollaisia ei kotimaisessa elokuvassa olla totuttu aiemmin näkemään.
Näyttelijälegenda Seela Sella ja viime vuosina ohjaustöihin keskittynyt Pamela Tola jatkavat yhteistyötä uudessa elokuvassaan Teräsleidit — Kuin viimeistä päivää. Kuva: Kari SalonenSylvi: ”Jos saan tilkankin viinaa, multa katoo kaikki estot. — — Mun täytyy päästä kirkkoon, että tämä paha olo lähtee!”
Raili: ”Siihen tarvitaan krematorio.”
Moni saattaa muistaa yllä olevan dialoginpätkän vuonna 2020 ilmestyneestä kotimaisesta hittielokuvasta Teräsleidit, jossa kypsään ikään kerenneet mummot ottavat elämästä ilon irti hulvattomalla roadtripillään.
Samankaltaista sanailua lienee taas pian luvassa, sillä kuluvana kesänä Suomessa kuvataan itsenäistä jatko-osaa vuoden 2020 katsotuimmalle ensi-iltaelokuvalle.
Jatko-osan nimi on Teräsleidit — Kuin viimeistä päivää, ja sen ohjaa edellisen elokuvan tavoin myös näyttelijänä tunnettu Pamela Tola. Ensi-iltansa elokuva saa joulukuussa.
MT kävi seuraamassa Teräsleidien kuvauksia heinäkuun alussa Vantaalla.
Ensimmäisen Teräsleidit-elokuvan nähtyään moni tuli kertomaan Pamela Tolalle, että he uskalsivat itsekin alkaa tavoitella omia unelmiaan. ”Tuli olo, että ehkä elokuvillakin on oikeasti merkitystä, jos pystyy ihan tavallisen ihmisen elämään vaikuttamaan niin, että he saavat siitä iloa tai rohkeutta.” Kuva: Kari SalonenKuvausten lounastauolta haastatteluun kerennyt Tola kertoo, että tulevassa Teräsleidit-elokuvassa edellisen osan keskeisiä teemoja kuten vanhuuden käsittelemistä on ruuvattu vielä astetta pidemmälle. Nyt mennään vielä selkeämmin aina kuolemaan ja sen pelon käsittelemiseen saakka.
”Alunperinhän kaikki lähti liikkeelle siitä, että koin vanhuuden jotenkin tosi pelottavana. Omat ajatukseni vanhuudesta olivat jotenkin sellaisia, että ihminen vain nuutuu pois. Se oli suunta, johon en halunnut mennä.”
Tolan mukaan työskentely Teräsleidit-elokuvien parissa on kuitenkin muuttanut tätä käsitystä merkittävästi. Hän on tajunnut, ettei vanhuuden tarvitse olla vain kauhukuva, vaan se voi pitää sisällään monenlaisia mahdollisuuksia ja kohtaloita.
”Olen saanut uusia esikuvia ja nähnyt sellaisia ihmisiä, jotka tekevät töitä päälle kahdeksankymppisinä. He elävät elämää sillä tavalla, että se ei tunnu siltä, että he olisivat pudonneet jonnekin pois”, Tola kertoo.
Näyttelijät Eero Saarinen, Seela Sella ja Leena Uotila harjoittelivat yhdessä kohtausta ennen varsinaisia kuvauksia. Kuva: Kari SalonenOmien pelkojensa kautta Tola heräsi myös siihen, kuinka marginaalisesti vanhuutta on aiemmin elokuvataiteessa käsitelty. Hänen mukaansa aivan liian usein esitetään narratiivia, jossa eläkkeelle pääsyn jälkeen ihmisen elämä loppuu kuin leikaten.
”Uskon, että kuoleman- ja vanhuudenpelko voi vaikuttaa ihmisessä jo tosi aikaisin ilman että me todella tiedostetaan sitä. Ja siksi musta tuntuu, että me saatetaan yhteiskuntana vähän vältelläkin näitä aiheita”, Tola pohtii.
”Jos näkisimme erilaisia kuvia vanhuudesta, niin käsityksemme siitä voisi laajeta. Voisimme tajuta, että siellä on luvassa myös toivoa ja positiivisuutta ja kaikki ei todellakaan lopu vanhuuteen, vaan silloin asioita voi myös alkaa.”
”Toivoisin, että ihmiset löytäisivät tämän elokuvan kautta itsestään vahvuuden sanoa että hitto, mussakin on vielä voimaa!”
Tolan kanssa samoilla linjoilla ovat myös tulevan Teräsleidit-elokuvan päätähdet Leena Uotila, 78, ja Seela Sella, 88.
Kumpikin kehuu erityisesti jatko-osan käsikirjoitusta, sillä sen sisältämä huumori on heidän mielestään syvempää kuin ensimmäisessä osassa. Sella kehuu myös elokuvan dialogia, sillä repliikit istuvat hahmojen mielenmaisemaan hyvin.
”Kun puhun roolihahmoni repliikkejä, niin tunnen, että hän todella ajattelee, tekee tai sanoo niin”, Sella kuvailee.
Seela Sellan mukaan ihmisellä on ikään katsomatta samat tunteet ja reaktiot. ”Se johtuu siitä, että se nuori minä on edelleen meissä. Ja se reagoi niin kuin se nuori olisi reagoinut.” Kuva: Kari SalonenVaikka Uotilalla ja Sellalla on kummallakin takanaan poikkeuksellisen pitkä ja monipuolinen ura, kehuvat he silti Teräsleidit-projektia ainutlaatuiseksi hankkeeksi urallaan. Kumpikin painottaa Tolan tavoin, että nuutuneita kuvia vanhuudesta on syytäkin ravistella oikein urakalla.
”Toivoisin, että ihmiset löytäisivät tästä elokuvasta itsensä ja sitä kautta vahvuuden sanoa, että hitto, mussakin on vielä voimaa! Että mä en halua asettua sellaiseksi vanhukseksi, jota vain sitten siirrellään paikasta toiseen”, Uotila napauttaa.
Sella komppaa Uotilaa ja lisää painokkaasti, että olisi tärkeää muistaa jokaisen ihmisen olevan aina yksilö. Sellaisena hänen tulisi Sellan mukaan myös antaa toimia — loppuun asti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







