VR rakensi aikansa luksusta työntekijöilleen, kun heidät yritettiin saada viihtymään kapean leivän ääressä

Asemapäällikön asuinrakennus Tammisaaren asema-alueella kuvattuna vuonna 1983. Kuva: Suomen Rautatiemuseon kuvakokoelma

Rautatiet työllistivät ennen vanhaan tuhansia ihmisiä. Heille tehtiin asunnot yleensä työnantajan puolesta, ja noita kauniita rakennuksia saamme ihailla eri puolilla maata.

Sittemmin työvoiman tarve ratapihoilla on vähentynyt, sillä kauko-ohjatuilla asemilla ei enää tarvita työvoimaa entiseen malliin. Silti suurella joukolla eri-ikäisiä suomalaisia on yhä muistoja VR:n työsuhdeasunnoissa asumisesta.

Ratavartijan asuinrakennus Laukaassa vuonna 1976. Kuva: Suomen Rautatiemuseon kuvakokoelma

Suomen Rautatiemuseo on alkanut kerätä ihmisten muistoja asumisesta rautatieläisasunnoissa tai VR:n tyyppipiirustuksilla rakennetuissa omakotitaloissa ja hyödyntää niitä muun muassa näyttelytoiminnassa ja tutkijoiden materiaalina.

Muistoja voi lähettää sähköpostiosoitteeseen kokoelmat@rautatiemuseo.fi.

Museolla ollaan kiinnostuneita kaikesta asumiseen liittyvästä, kuten asumisoloista, perhekoosta, alueen palveluista, yhteisöstä ja sen toiminnasta, vuokrasopimuksista, kotitarveviljelystä ja naapureista.

Rautatieläisten asuinrakennus Kirkkonummen asema-alueella 1983.  Kuva: Suomen Rautatiemuseon kuvakokoelma

Osa vanhoista VR:n rakennuksista on suojeltuja, osa huutokaupattu asunnoiksi tai mökeiksi. Valitettavasti joitain on jäänyt myös tyhjilleen ja rapistunut.

”Ne tehtiin tyyppipiirustusten mukaan ja olivat aikansa hyvää rakentamista. Niihin panostettiin. Lisäksi sotien jälkeen rakennetut asunnot olivat hyvin moderneja – niissä oli mukavuuksia, jotka useimmista tuon ajan asunnoista puuttuivat”, sanoo kokoelmapäällikkö Sakari Hanhimäki Suomen Rautatiemuseosta.

Asemaympäristöt ovat säilyneet vaihtelevasti eri puolilla Suomea. Suomen Rautatiemuseon miljöö on alueena merkittävä, mutta myös esimerkiksi Pulsassa ja Huutokoskella on hyvin säilynyttä rakennuskantaa aseman ympärillä.

Rautatieläisiä kuvattuna Asunto oy Rautakersantin asuinrakennuksen uima-altaalla Lappeenrannassa. Kuva: Suomen Rautatiemuseon kuvakokoelma

Esimerkiksi Hyvinkäällä 1950-luvulla tehdyt kerrostalot olivat aikansa luksusta. VR:n konepajan sadoille työntekijöille alkujaan rakennetuissa taloissa oli vessat sisällä, moderni lämmitysjärjestelmä ja hyvät pesutilat. Lisäksi Kruununpuistoon, Alttarikivelle ja Kirkkotielle nousi omakotitaloja yhtenäisten piirustusten mukaan.

Näin työntekijät yritettiin saada pysymään ”pitkän mutta kapean leivän ääressä”, kuten rautatieläiset itse toisinaan työpaikkaansa luonnehtivat.