Eläkeläiset saapuvat pelastamaan koneensa kanssa tunaroivan hesalaisen
Osasin soittaa heti pariin numeroon, sillä olen aiemminkin järjestänyt itseni ongelmiin, kirjoittaa Petteri Summanen kolumnissaan.
Eläkeläiset ovat maaseudun pelastavia enkeleitä. Kuvituskuvassa mönkijällä ajoa. Kuva: Juha TanhuaPääkaupunkiseudulla vietettiin talviloma. Perinteinen hiihtoloma-nimitys on muutettu, ettei tuotettaisi pahaa mieltä niille, jotka eivät pääse hiihtämään.
Osalle hiihtotaitoa ei ole suotu, toisilla ei ole resursseja saavuttaa vaadittavia olosuhteita.
Hiihtokelit vaihtelevat maassamme reippaasti vuosittain. Välinemyyjät ja hiihtokeskusyrittäjät kokevat tämän nahoissaan.
Mutta vapaat ovat aina vapaita. Irtaudutaan normiarjesta.
Ymmärrän toki tätä kirjoittaessani, että moni lukija työskentelee tilallaan jatkuvassa vastuussa, eikä juuri lomaile.
Mökkiläisen talviset puhteet liittyvät korjaus- ja huoltotehtäviin. Keskiössä on polttopuun järjestäminen tontille. Jos oma paikka on tien päässä, kaikki helpottuu.
Se, mikä näitä mukavuustason erottavia malleja yhdistää, on sauna, joka lämpiää kesäisin päivittäin. Ja puuta palaa.
Itse olen nimennyt talviloman viikon työviikoksi. Freelance-työmalliin ei liity varsinaisia lomia. Jaksot, jolloin ei työskennellä, ollaan vailla työtä ja tuloja.
Kun perheenjäsenet saadaan kokoon, suunnataan Saimaalle. Reitensä katkaisseet, työssäkäyvät ja abiturientit vapautetaan talkoista, eli kahdestaan lähdetään tällä kertaa. Avuksi houkutellaan lankomies vaimoineen ja sahoineen.
Kun vapaat määritellään kalenterin mukaan, ollaan kelien armoilla. Jäätilanne määrittyy jään paksuudesta, laadusta ja sen päälle muodostuneesta massasta.
Kun rahtia hoidetaan moottorikelkalla, vaatimukset olosuhteille ovat selvät. Tela ei vedä, eikä reki kulje, jos jään päällä on kerroksittain vettä ja lunta. Jäältä ei pääse mantereelle, jos rantalähteet pitävät veden auki. Virtapaikastakin on jo opetus otettu.
Tämä vuosi oli lähtökohtaisesti hyvä. Kantava jää, jonka päällä pari senttiä lunta. Metsässä riittävä lumivaippa, eli kaato, karsinta, pätkintä ja kanto onnistuivat löysältä hesalaiseltakin.
Puuta siirtyikin metsäpalstalta kuutioittain saareen, kunnes Polariksen kone leikkasi kiinni. Rahtitoiminta kriisiytyi.
Osoitan jälleen vilpittömät kiitokset niille, jotka tarjoavat apuaan tilanteissa, joissa vaihtoehdot ovat vähissä.
Koska olen aiemminkin järjestänyt itseni ongelmiin, osasin heti soittaa pariin numeroon. Toisesta sain kelkalle etädiagnoosin, toisesta vetolaitteeksi lainapelin kuskeineen. Marttisen Ismo on pelastanut meidät aiemminkin.
Nyt rahdin mahdollisti alkuun Ismon mönkijä. Liian puuterimainen kuiva lumi ei antanut pitoa metsässä. Piti vielä noutaa yksi vetopeli, jolla homma jatkui muutaman kuution verran ennen iltahämärää.
Kun nyt istun tässä kotoisasti natisevalla toimistotuolillani, osoitan jälleen vilpittömät kiitokset niille, jotka tarjoavat apuaan tilanteissa, joissa vaihtoehdot ovat vähissä. Enkä syytä niitä, jotka vain naureskelevat vastoinkäymisillemme.
Onneksi on hyväkuntoisia eläkeläisiä, jotka pystyvät reagoimaan, ilmestyvät paikalle työvehkeineen, osaavat ja jaksavat. Kesällä saunotaan ja selkäkin pehmenee!
Kolumnin kirjoittaja on näyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
