Tiedätkö, mihin roskikseen leivinpaperi tulisi heittää? Folio, kahvipaketti ja jogurttipurkitkin päätyvät usein väärään osoitteeseen

Kierrätysohjeet kannattaa katsoa pakkauksesta. Esimerkiksi leivinpaperi voi olla biohajoavaa, jolloin se voidaan kierrättää biojätteenä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Valtaosa suomalaisista, 82 prosenttia, sanoo tekevänsä vähintäänkin parhaansa lajitellessaan jätteitä kierrätykseen, ilmenee keittiötuotteiden valmistaja Fredmanin teettämästä kyselystä.

Kuusi prosenttia uskoo olevansa superlajittelija, 40 prosenttia määrittelee itsensä tarkaksi lajittelijaksi ja 36 prosenttia kertoo tekevänsä parhaansa. Tutkimuksen mukaan tästä huolimatta sekajätteeseen päätyy paljon sellaista, joka ei sinne kuuluisi.

”Leivinpaperista peräti 71 prosenttia laitetaan sekajätteeseen, vaikka esimerkiksi Fredmanin leivinpaperi on kompostoituvaa ja kuuluu biojätteeseen. Myös foliosta 30 prosenttia ja foliovuoista 23 prosenttia heitetään sekajätteeseen metallikeräyksen sijaan”, Fredmanin viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Sara Hokkanen kertoo.

Kaikesta metallikeräykseen päätyvästä kotitalouksien metallijätteestä tehdään uutta raaka-ainetta metalliteollisuudelle, ja sitä käytetään esimerkiksi uusissa metallipakkauksissa ja polkupyörien rungoissa.

”Laskennallisesti suomalainen käyttää vajaa nelisen kiloa alumiinifoliota vuodessa. Kun kolmannes laittaa folion sekajätteeseen, hukataan paljon arvokasta raaka-ainetta. Alumiinia voidaan kierrättää ja uusiokäyttää lähes loputtomasti ilman että sen laatu heikkenee”, Hokkanen sanoo.

Selvityksen mukaan sekajätteeseen päätyy myös kahvipaketteja ja jogurttipurkkeja, jotka molemmat kuuluvat muovinkeräykseen. Uuden ohjeistuksen mukaan muovipakkauksia ei tarvitse pestä, vaan ne voi laittaa kierrätykseen vielä hieman likaisina.

Oikean kierrätystavan löytää tutkailemalla pakkausta. Pakkauksesta käy ilmi kierrätysohjeet.

1. Leivinpaperi
2. Kahvipaketti
3. Ruoanlaittofolio
4. Foliovuoka
5. Jugurttipurkki

Varttuneemmat suomalaiset ovat ahkerampia kierrättäjiä, ja tulosten mukaan he myös osaavat sen. Seitsemän prosenttia 18–24-vuotiaista sanoo taas, ettei lajittelu kiinnosta heitä pätkääkään. Yli 65-vuotiaiden lajittelemasta materiaalista päätyy yli kymmenen prosenttia nuoria kierrättäjiä varmemmin oikeaan kierrätyslaatikkoon.

Valtaosa, 76 prosenttia, kaipaa selkeämpiä lajitteluohjeita tuotteisiin ja pakkauksiin.

”Tutkimus paljastaa, että lajittelu koetaan tärkeäksi ja se halutaan tehdä oikein. Ohjeistusta lisäämällä keräystulokset varmasti kohenevat. Ja jo nyt vajaa viidennes on täysin sitä mieltä, että lajittelu on selkeää ja helppoa”, Hokkanen kertoo.