Tätä 1700-luvulla elänyttä suomalaispoikaa on verrattu jopa Mozartiin
Pikkukaupungin kasvatista tuli aikansa supertähti.
Kuva: Wikimedia commons, Zacharias MitzelosBernhard Crusellia (1775–1838) pidetään ensimmäisenä kansainvälisesti merkittävänä suomalaisena säveltäjänä, jota on verrattu jopa Wolfgang Amadeus Mozartiin.
Klarinettivirtuoosina tunnettu Crusell sävelsi muun muassa kolme klarinettikonserttoa, jotka ovat vieläkin klassisen musiikin perusteoksia.
Klarinetistien perusohjelmistoon kuuluvat toki muutkin Crusellin kamarimusiikin teokset. Lisäksi hänen tuotantoonsa lukeutuu ensimmäinen suomalainen oopperateos Pieni orjatar.
Uudessakaupungissa syntyneen Crusellin lähtökohdat komealle uralle olivat vaatimattomat. Hänen vanhemmillaan kirjansitoja Jacob Crusellilla ja ruotsalaissyntyisellä Margareta Elisabet Messmanilla ei ollut varaa edes kustantaa pojalleen koulunkäyntiä. Kerrotaan, että pikkukaupungin musiikkielämä rajoittui erään puotiapulaisen huilunsoittoon, jota pikku-Bernhardkin kävi salaa kuuntelemassa.
Elämä sai pian uudenlaisen käänteen, kun perhe muutti Nurmijärvelle. Nuori Bernhard tutustui kartanonherra Erik Lorentz Armfeltin perheeseen. Lukemaan ja kirjoittamaan hän oppi päästyään kuunteluoppilaaksi kartanon lasten lukutunneille.
Muutto Nurmijärvelle antoi elämälle uuden suunnan.
Tuleva säveltäjämestari sai ensimmäiset klarinettituntinsa naapurikylässä asuneelta pojalta, jonka isä toimi rykmentin klarinetinsoittajana. Vastapalveluksena Bernhard opetti pojalle kirjoittamisen jalon taidon.
Kohta Crusell olikin jo oppilaana Viaporin eli nykyisen Suomenlinnan soittokunnassa, kunnes hän 16-vuotiaana lähti Ruotsiin. Tukholmassa nuorukainen pääsi aluksi Kaarle-herttuan soittokuntaan ja lopulta klarinetistiksi Tukholman kuninkaalliseen hovisoittokuntaan.
Lisäoppia soittamiseen klarinettivirtuoosi haki myöhemmin vielä Saksan ja Ranskan musiikkikeskuksista.
Crusellin ura sijoittuu historian vaiheeseen, jolloin esiintyvän muusikon ja säveltäjän ammattikuva sekä toimintaympäristö olivat kovassa murroksessa.
Säveltäjän elämäntyöstä vuonna 2022 väitelleen Janne Palkiston mukaan Crusell omaksui muusikon uuden ammattikuvan vaatimukset, kuten parhaimman mahdollisen soittotaidon, verkostoitumisen muuhun yhteiskuntaan sekä hyväntekeväisyyden harjoittamisen. Hän oli lisäksi jatkuvasti valmis muokkaamaan työnkuvaansa. Crusellin elinaikana myös klarinetti koki useita teknisiä muutoksia ja soitin vakiinnutti paikkansa orkestereissa.
Uudessakaupungissa vuosittain vietettävä Crusell-viikko kunnioittaa kaupungin omaa poikaa aina heinä-elokuun vaihteessa. Puupuhaltimille omistettua festivaalia on järjestetty vuodesta 1982 saakka.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
