Yhdessä syöminen kannattaa, sillä siihen on monta järkisyytä
Terhi Peltokorpi toteaa kolumnissaan, että joskus tulee kieltäydyttyä työkaverin lounaskutsusta kiireen keskellä. Silloin menetämme kuitenkin paljon.
Lounas maistuu parhaimmalta hyvässä seurassa. Kuva: Jaana KankaanpääTyökaverin kysymys työhuoneeni ovelta ilahduttaa. Lähdetäänkö syömään yhdessä? Kesken oleva työtehtävä voi odottaa. Sillä ei ole kiire. Suljen tietokoneen ja vastaan pyyntöön myöntävästi.
Yhdessä syöminen lisää hyvinvointia. Yhteinen ruokailu lähentää ihmisiä toisiinsa ja rentouttaa. Lounashetki on tarpeellinen katko työ- tai koulupäivään, vaikka sen aikana puhuttaisiin työstä tai opiskelusta.
Monet muistomme lapsuudestamme liittyvät ruokailuun. Ruokamuistoihin liittyy usein erilaisia tunteita ja jopa vuosikymmenten päästä mieleen palautettavia aistimuksia hajuista ja mauista.
Kouluruokailuista ja koulun keittiön työntekijöistä riittää kerrottavaksi lukuisia tarinoita. Muistamme niin suosikkiruoat, kuin nekin, joiden syöminen edistyi hitaammin ja haluttomammin. Vanhojen ruokalistojen lukeminen on mielenkiintoista.
Kouluruokailun alkuaikoina 1940-luvulla tarjolla oli varsin toisenlaisia ruokia kuin nykyään. Arvokasta on, että paikalliset ruokaperinteet näkyvät edelleen jossain määrin ruokalistoilla.
Yhteisellä ruokailulla on myönteisiä terveysvaikutuksia.
Kouluruokailumuistot voivat olla myös muistoja ihmisistä. Ala-asteen keittäjä oli aina ystävällinen. Hänen apunsa appelsiinin kuorimisessa oli pikkukoululaiselle tarpeen.
Yläkouluaikana apukokkivuoroilla opeteltiin toimimaan osana kouluyhteisöä. Ne olivat mukavia kahdesta syystä. Tunnilta pääsi lähtemään hieman aikaisemmin, ja jälkiruokapäivinä sai santsata. Parasta oli, jos oma apuvuoro sattui päivään, jolloin jälkkärinä oli puolukkarahkaa.
Suomalainen maksuton kouluruokailu on edelleen maailmalla harvinaisuus ja ihmetyksen aihe. Pidämmekö itse kouluruokailua itsestäänselvyytenä? Koululounas ei ole mikä tahansa tapahtuma, eikä vain vatsan täyttämistä varten. Se on osa opetussuunnitelmaa.
Kouluruokailun mahdollisuuksia ei ehkä hyödynnetä aina riittävästi. Oppilaitakin voisi ottaa kaikissa kouluissa mukaan yhteisen ruokailuhetken suunnitteluun.
Yle kertoi Joutsenon yhteiskoulun uudesta käytännöstä, jossa myös yläkoulun oppilaat menevät koululounaalle yhdessä opettajan johdolla ja istuvat samoihin pöytiin. Tavoitteena on, että oppilaat tutustuvat paremmin toisiinsa ja kukaan heistä ei jää yksin.
Yhteisellä ruokailulla on myönteisiä terveysvaikutuksia. Niissä lapsiperheissä, joissa syödään yhdessä, syödään keskimäärin myös terveellisemmin. Työpaikkojen lounasravintolat mahdollistavat terveellisten ruokavalintojen tekemisen helpommin yksin kotona syömiseen verrattuna.
Kiireisen arjen keskellä yhdessä syöminen saattaa helposti jäädä. Perheessä jokainen käy kaivamassa jääkaapista lämmitettävää itselleen sopivaan aikaan.
Työkaverin lounaskutsuun tulee joskus työn imussa vastattua, että juuri nyt ei ole sopiva hetki. Samalla menetämme paljon. Lounas tai päivällinen kännykän seurassa ei korvaa vuorovaikutusta toisen ihmisten kanssa.
Kirjoittaja on Helsingin kaupunginvaltuutettu (kesk.), suurperheen äiti ja metsänomistaja.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
