Ukrainalaisilla oli painava syy rikkoa viidettä käskyä
Ukrainan puolustautuminen herättää kysymyksen, missä tilanteessa sota on oikeutettu. Tätä pohtii kenttäpiispa Pekka Särkiö.
Oikeutetun sodan päämäärä on rauhan palauttaminen ja yhteiskunnan suojeleminen. Kuva: Marja Seppälä22.1.202306:00
Saako kristitty tarttua aseeseen ja puolustautua hyökkääjää vastaan? Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuosi sitten teki kysymyksestä todellisen. Ukraina käy taistelua olemassaolostaan brutaalia hyökkääjää vastaan.
Koko muu Eurooppa ja Yhdysvallat katsovat, että Ukraina käy puolustustaistelua läntisen arvoyhteisön ja vapauden puolesta. Läntisellä aseavulla ja muulla avulla on ollut ratkaiseva merkitys Ukrainan sotaponnisteluille. Kyse on kulutussodasta, jossa materiaalin riittävyys ratkaisee voiton. Siksi tukea on jatkettava.
Onko Ukrainan puolustustaistelu ja lännen sille antama apu oikeutettua sotaa? Yleensä oikeutetulle sodalle esitetään ehdoksi, että sotaa tulee käydä laillisen esivallan johdolla ja vasta vihollisen hyökkäyksen edessä, kun rauhanomaiset keinot on käytetty. Oikeutetun sodan päämäärä on rauhan palauttaminen ja yhteiskunnan suojeleminen. Oikeutettu sota ei saa aiheuttaa suurempaa tuhoa kuin se, mitä aseellisesti puolustetaan. Sodankäyntitapojen tulee olla oikeita.
Ukrainan puolustautuminen täyttää oikeutetun sodan ehdot. Sota on silti aina valtava onnettomuus. Kristityille sotaan ryhtymistä vaikeuttavat Jeesuksen sanat Vuorisaarnassa: ”Älä tapa”, ”autuaita ovat rauhan tekijät” ja ”älkää tehkö pahalle vastarintaa”. Nämä sanat koskevat ennen kaikkea yksilöä.
Jeesuksen vastaus kysymykseen ”onko oikein maksaa keisarille veroa vai ei” oli tasapuolisuudessaan viisas: ”Antakaa keisarille, mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle, mikä Jumalalle kuuluu.” Tämä oli sittemmin Martti Lutherin regimenttiopin perustana. Uskonnollinen ja valtiollinen valta on pidettävä erillään toisistaan. Samasta syystä kristittyjen on noudatettava valtiollisia lakeja ja suoritettava kansalaisvelvollisuudet.
”1960–1970-luvuilla pasifistista saattoi tulla Neuvostoliiton hybridisodan soturi.”
Ruotsin valtion vuosittain Sälenissä pidettävän turvallisuuskonferenssin rinnalla on varjokonferenssi ”Folk och Fred” (Kansa ja Rauha), joka on yksi Moskovan propagandan äänitorvista (HS 8.1.).
Oikeutetun sodan ja pasifismin rinnalla esiintyy mielipidevaikuttamista. Esimerkiksi jyrkän rasistiset mielipiteet tai julkisuuden henkilöiden lokaaminen saattavat olla osa hybridioperaatiota, samaan tapaan kuin Neuvostoliitto käytti 1960–1970-luvuilla vasemmistonuorten rauhanaatetta omiin tarkoituksiinsa. Siten pasifistikin on voinut olla hybridisodan soturina itse sitä tajuamatta.
Oikeutetun sodan rinnalla on jaksettava edistää rauhaa ihmisten kesken, mielessä Jeesuksen sanat: ”Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista, jonka maailma antaa.”
Kirjoittaja työskentelee kenttäpiispana.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
