Lapsi saa apua vasta, kun on pohjalla
Oireilevan lapsen tarina on yksi osa nepsy-ilmiötä. Kunnollista tukea tuli vasta, kun vointi romahti, kertoo Henrik Hohteri kolumnissaan.
Jos ihmisen neuropsykiatrisia erityispiirteitä ei tunnisteta, kuormittava ympäristö voi viedä sairaalakuntoon. Kuvituskuva. Kuva: Saara Lavi19.10.202410:00
Pahinta on, kun sinua ei uskota.
Se oli pysäyttävä kohta. Lapsensa vauvasta asti tunteneita vanhempia ei siis uskota lapsen vointiin liittyvissä asioissa.
Äänessä oli neuropsykiatrisesti oireilevan lapsen vanhempi Nepsyilmiö-podcastsarjassa, jonka toimitti Marianna Stolbow.
Lapsi joutuu osastohoitoon sen jälkeen, kun on päätynyt suureen avoluokkaan koulussa vastoin vanhempien toivetta ja edellisen koulun suunnitelmaa pienryhmästä.
Kunnollista tukea tuli vasta, kun vointi romahti.
Perheen tarina on yksi esimerkki yleistyvästä ilmiöstä, josta Stolbow ottaa selvää perin pohjin.
Miksi nepsy-diagnoosit ovat kasvussa, ja mihin niitä edes tarvitaan? Onko kyse yksilön vai yhteiskunnan ongelmista? Minkälaista apua on tarjolla?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
