Paljonko tv-kanavilla pyörii uusintoja? Vain Yle suostui kertomaan tarkat luvut

Yle TV2:lla ohjelmamuutoksia tuo urheilutapahtumien aikataulujen eläminen ja Yle TV1:llä esimerkiksi politiikan tapahtumat – eduskunnan välikysymykset ja hallituksen infot sekä erikoisuutislähetykset äkillisistä uutistapahtumista. Kuva: Jarkko Sirkiä

Paljonko tv-kanavilla pyörii uusintoja? MT kysyi asiaa mediataloilta.

Ylen tv-kanavien koko vuorokauden tarjonnasta ensilähetyksiä oli viime vuonna vajaa 40 prosenttia, kertoo median suunnittelupäällikkö Ari Savinen. Uusintoja oli siis noin 60 prosenttia.

Parhaaseen katseluaikaan kello 17–22 ensiesitysten osuus oli 64 prosenttia. Suurimmalla kanavalla TV1:llä prime timen ensilähetysosuus oli 84 prosenttia.

Ohjelmasuunnittelupäällikkö Kari Loman kertoo, että hänellä ei ole antaa lukuja MTV:n kanavien uusintojen määrästä. ”Mutta käytännössä öisin ja päivisin suurin osa on uusintaa.”

Uusintojen määrä vaihtelee vuodenajan mukaan. Kesällä niitä on enemmän ja kaupallisesti tärkeinä aikoina eli keväällä ja syksyllä vähemmän, Loman kertoo.

Tilausvideopalvelut ovat muuttaneet ihmisten katselutottumuksia merkittävästi.

Lineaaristen ensiesitysten rooli ja kulutus on hieman pienentynyt ja Ruudussa vastaavasti kulutus on kasvanut, kertoo ohjelmistosuunnittelujohtaja Ville Nylund Nelonen Mediasta.

”Uusimme ohjelmia viikon sisällä enemmän kuin ennen. Tavoittelemme tällä mahdollisimman isoa tavoittavuutta kiinnostaville sisällöille.”

Arkistosisältöjen käyttö ja kiinnostus niihin on ylipäänsä kasvanut, sanoo Savinen Yleltä.

Yle Areenassa katselu jakautuu pitkälle ajalle.

”Uusinnat, erityisesti kotimaisen draaman 1990–2010-luvuilla julkaistut jo aikanaan suuren yleisön suosikit ovat edelleenkin erittäin kysyttyjä”, kertoo Savinen.

”Yle Areenaan on julkaistu suurella menestyksellä muun muassa Kotikatu, Metsolat, Uusi päivä, Pirunpelto, Reinikainen, maalaiskomediat, Taivaan tulet ja osa näistä on kyetty saamaan esitykseen myös TV2:lla.”

Kotimainen sisältö voidaan julkaista Areenaan vuodeksi, useammaksi vuodeksi tai ikuisesti riippuen esitys- ja musiikkioikeuksista. Ulkomaisissa hankinnoissa esitysjaksot ovat lyhyempiä.

Kaikki draama-, komedia-, musiikki- ja viihdeuusinnat maksavat. Niistä maksetaan tekijöille uusintakorvaukset aikanaan sovittujen sopimusten mukaisesti, kertoo Savinen.

Korvaukset ovat korkeammat tv:ssä kuin Yle Areenassa.

Tv:n ohjelmakaavion teossa huomioon otetaan pidempiaikaisiksi muotoutuneet katselutottumukset liittyen päivän eri aikoihin ja viikonpäiviin sekä ehkäpä jo vuosikausia jatkuneisiin ohjelmapaikkoihin, kuten TV1:n lauantain alkuillan Avara luonto ja brittiläinen rikossarja, kertoo Savinen.

Uutta on Savisen mukaan se, että samaa sisältöä esitetään useammalla kanavalla.

”Esimerkiksi kulttuuridokumentti voi saada ensiesityksensä pienemmän erikoisyleisön Yle Teemalla, mutta samalla viikolla ohjelma esitetään Yle TV1:llä laajan yleisön katsottavaksi.”

Tv-kanavat ovat Ari Savisen mukaan jatkuvassa päivystysvalmiudessa. Ylen torni Helsingin Pasilassa. Kuva: Jarkko Sirkiä

Kaupallisilla kanavilla ohjelmisto suunnitellaan mahdollisimman laajaa yleisöä kiinnostavaksi.

”Laitamme parhaat ohjelmat parhaille paikoille parhaaseen katseluaikaan”, kertoo Loman MTV:ltä.

Yle seuraa katsojalukuja mutta sisältö- ja julkaisusuunnittelun ratkaisuissa painaa aina myös julkisen palvelun tehtävä, kertoo Savinen: on oltava kiinnostava ja relevantti erilaisille yleisöille koko Suomessa.

Ohjelmamuutoksia tehdään Ylellä jatkuvasti jo julkaistuihin eli viiden viikon sisällä oleviin ohjelmatietoihin, kertoo Savinen.

Yle TV2:lla muutoksia tuo urheilutapahtumien aikataulujen eläminen ja Yle TV1:llä esimerkiksi politiikan tapahtumat – eduskunnan välikysymykset ja hallituksen infot sekä erikoisuutislähetykset äkillisistä uutistapahtumista.

Tv-kanavat ovat Savisen mukaan jatkuvassa päivystysvalmiudessa.

Muutoksilla on heijastusvaikutuksia seuraavienkin päivien ohjelmistoon, jos esimerkiksi jatkuvajuoninen sarja siirretään seuraavalla päivälle tai viikolle äkillisen uutistapahtuman vuoksi.